Aivoterveys on aivojen ja mielen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tila, joka mahdollistaa yksilön voimavarojen täyden hyödyntämisen koko elämänkaaren aikana riippumatta sairauden tai häiriön läsnäolosta tai puuttumisesta. Aivoterveyden optimoiminen voi vähentää aivosairauksien taakkaa ja parantaa mielen ja kehon hyvinvointia saaden aikaan positiivisia sosiaalisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.¹
Aivosairaudet, kuten aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat, dementiat sekä mielenterveyden häiriöt voivat heikentää merkittävästi yksilön itsenäistä arjessa selviytymistä, työkykyä ja elämänlaatua. Oikea-aikaisen ja yksilöllisen hoidon sekä kuntoutuksen avulla voidaan hidastaa tai lieventää aivosairauksien vaikutuksia, mutta ne ovat yhä merkittävä syy työkyvyttömyyteen sekä laaja-alaisen hoivan tarpeeseen.
Aivosairaudet muodostavat yhden merkittävimmistä terveydenhuollon ja kansantalouden haasteista Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Arviolta 1,8 miljoonaa suomalaista kärsii jostakin neurologisesta tai psykiatrisesta häiriöstä, Euroopassa vastaava luku nousee 165 miljoonaan ihmiseen.
Aivosairauksien aiheuttamat vuosittaiset kokonaiskustannukset Suomessa olivat jo vuonna 2010 arviolta yli 11 miljardia euroa, kun Euroopassa vastaava summa oli n. 800 miljardia euroa. Viimeisimmät arviot vuoden 2020 kustannuksista Euroopassa ovat jo 1,7 biljoonaa euroa.²
Kustannukset koostuvat terveydenhuollon suorista kuluista, menetetystä työkyvystä ja potilaiden tarvitsemasta pitkäaikaisesta kuntoutuksesta ja hoivasta.
Suomessa yli 45-vuotiaista joka kolmas mies ja joka toinen nainen kohtaa elämänsä aikana vakavan aivosairauden.
Uusien yksilöllisten hoitomuotojen ja aivoterveyden edistäminen avainasemassa
Ennaltaehkäisy, varhainen diagnostiikka ja uusien yksilöllistettyjen hoitomuotojen kehittäminen ovat keskeisiä keinoja aivosairauksien aiheuttaman inhimillisen ja taloudellisen taakan keventämiseksi. Vaikka merkittäviä edistysaskeleita on jo saavutettu esimerkiksi akuutin aivoinfarktin hoidossa ja psykiatristen häiriöiden tunnistamisessa, aivoterveyden ja yksilöllisten hoitomuotojen edistämiseksi tarvitaan jatkuvaa monitieteistä yhteistyötä tutkimuksen, terveydenhuollon ja päätöksenteon välillä.
Kansallinen Neurokeskus edistää yhteistä tavoitetta
Kansallinen Neurokeskus ja sen alueelliset Brain & Mind -alueverkostot toimivat yhdistävänä linkkinä akateemisen tutkimuksen, kliinisen osaamisen ja yrityssektorin kehitystyön välillä.
Toiminnan tavoitteena on
- lisätä yhteiskunnallisesti tietoutta aivosairauksista sekä niiden vaikutuksista,
- parantaa tutkimus- ja kehitystyön toimintaedellytyksiä,
- luoda yhteistyömahdollisuuksia,
- edistää uusien yksilöllistettyjen ennaltaehkäisy-, diagnostiikka- ja hoitomuotojen kehittämistä sekä
- aivoterveyden ylläpitämistä.
Aivoterveys on yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta, ja sen edistäminen on investointi tulevaisuuteen.
Lisätietoja
Johtaja, Eero Rissanen
Palvelupäällikkö, Kaisa Unkila
(etunimi.sukunimi@uef.fi)
Lähteet:
¹World Health Organization. Brain Health. https://www.who.int/health-topics/brain-health#tab=tab_1
²Boon ym. Eur J Neurol. 2025 15;32:e16589 https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ene.16589
The Brain Advantage for a Thriving Economy: A Global Call to Action. The Brain Advantage for a Thriving Economy: A Global Call to Action – CSPC
Kansallinen Neurokeskus ja Brain & Mind -alueverkostot
Neurotieteiden tutkimusta tehdään Suomessa erityisesti Oulussa, Kuopiossa, Jyväskylässä, Tampereella, Espoossa, Helsingissä ja Turussa. Näissä kaupungeissa toimivien yliopistojen lisäksi yliopistolliset sairaalat ovat keskeisessä roolissa neurotieteiden tutkimuksessa. Neurotieteiden tutkimuksen suhteen eri kaupunkien painopistealat ja osaaminen ovat monilta osin toisiaan täydentäviä.
Lue lisää: