Linnea Karlssonilla on takanaan menestyksekäs ura lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärinä ja tutkijana. Parhaillaan hän toimii Turkuun vuonna 2019 perustetun Väestötutkimuskeskuksen apulaisprofessorin tehtävässä. Turun Yliopisto ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri koordinoivat useita kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä kohorttitutkimuksia. Linnea Karlsson on ideoinut ja käynnistänyt yhdessä miehensä Hasse Karlssonin kanssa yhden Varsinais-Suomen merkittävimmistä syntymäkohorteista, FinnBrain-tutkimuksen. Tutkimuksen päätavoitteena on ollut seurata varhaisten stressialtisteiden yhteyttä lapsen aivojen kehitykseen ja terveyteen. Kohorttiaineisto muodostuu Turun alueella ja Ahvenanmaalla vuosina 2012-2015 syntyneistä lapsista ja heidän vanhemmistaan.
Oma erikoisala selkiytyy
Karlsson väitteli 2000 luvun alkupuolella Helsingin yliopistosta aiheenaan suomalaisten nuorten masennustilojen epidemiologia. Väitöksensä jälkeen hän suoritti sekä lasten- että nuorisopsykiatrian erikoislääkärin pätevyydet Turun yliopistossa.
Lääkärin tai tutkijan ura ei ollut kuitenkaan Linnean nuoruuden haave, vaan hän oli kiinnostunut äidinkielestä ja kirjallisuudesta ja ajatteli että hänestä voisi tulla äidinkielen opettaja tai toimittaja. Toisaalta myös luonnontieteet kiinnostivat häntä kovasti ja abivuotena opinnot lääketieteellisessä alkoivatkin tuntua parhaalta vaihtoehdolta.
- Lääkis alkoi kuulostaa sellaiselta, että siitä tulee ammatti, jolla voi tehdä monenlaista. Lääkiksessä 3-4 vuoden paikkeilla ajattelin, että jätän kesken, ja suunnittelin edelleen opintoja humanistisessa tiedekunnassa, mutta sitten opintojen loppuaikoina psykiatrian kurssien myötä aloin tajuamaan uusia mahdollisuuksia humanistisen elämänasenteen ja luonnontieteiden yhdistämisen suhteen.
Nuorisopsykiatrian erikoisalalle Linnea, silloinen lääketieteen kandi, ajautui oikeastaan aika sattumalta koska hän oli kesäkandina Peijaksen sairaalassa nuorisopsykiatrian professorin Mauri Marttusen ohjauksessa. Maurin kautta tuli myös tutkimusidea nuorten masennuksesta, josta psykiatrian tutkimusura alkoi pikkuhiljaa muotoutumaan.
Väitöskirjan aineisto oli nykyisen Terveys 2000 tutkimuksen pilottiaineisto, uraauurtava siinä mielessä, että nuorilta kysyttiin itseltään heidän masennusoireistaan. Psykiatriseen epidemiologiaan oli juuri tullut 90-luvun loppupuolella aikuisille diagnostisia haastatteluja: ihmiseltä itseltään kysytään haastatellen oireista ja siitä saadaan väestötason tietoa ilmiöstä. Mutta ajatus siitä, nuorilta itseltään voitaisiin kysyä masennusoireista, oli ihan uusi.
- Väitöskirjan jälkeen olin jo niin pitkällä ja tajusin että tutkimustyö on todella kivaa ja minun oli enää mahdotonta ajatella elämää ilman tutkimusta.
Linnea näkee nykyään tutkijan työnsä kannalta tärkeänä myös sen, että on tehnyt kliinistä työtä ihmisten parissa. Pelkästään menetelmäosaaminen edellä ei välttämättä löydy tutkimusaiheita, jotka ovat kokonaisuuden tai potilaiden hoidon kehittämisen kannalta tärkeitä.
Oma kohorttiaineisto alkaa muotoutua
Linnean väitöksen jälkeen ajatukset uudesta, omasta pitkittäistutkimuksesta alkoivat saada suuntaa. Yhdessä puolisonsa professori Hasse Karlssonin kanssa he alkoivat pohtimaan tieteen tekemistä pilke silmäkulmassa. Sekä Hasse että Linnea tulivat depressiotutkimuskentältä ja ensimmäinen tutkimusta kuvaava akronyymi olikin ”SAD brain – Stress, Attachment, Depression”. Tuolloin, 2000 luvun puolivälissä, alkoi tulemaan vihjeitä siitä, että prenataalistressialtistus saattaisi olla tärkeä tekijä lapsen kehitykselle ja stressin haitalliset vaikutukset olivat yleisen kiinnostuksen kohteena.
- Olimme kiinnostuneita stressialtistuksen vaikutuksista, vuorovaikutussuhteista ja masennuksesta. Halusimme tutkia nimenomaan prenataalistressin vaikutuksia ja päätimme, että järkevin tapa tutkia tätä, on perustaa syntymäkohortti.
Vuonna 2010 FinnBrain sai ensimmäisen Suomen Akatemia rahoituksen. Sittemmin tutkimus on laajentunut suureksi, monitieteiseksi tutkimushankkeeksi, jossa on paljon osatutkimuksia. Vauvojen aivojen magneettikuvaus on kuitenkin ollut yksi alkuperäisistä tutkimusfokuksista. Linnean yksi ensimmäisistä apurahoista oli vauvojen aivojen magneettikuvauksen käynnistämiseen. Nyttemmin tämäkin tutkimushaara on laajentunut ja tätä osatutkimusta vetää nykyään lääketieteen tohtori, dosentti Jetro Tuulari.
- Tutkijat ovat tulleet tuomaan omia ideoitaan ja mukaan liittyneiden tutkijoiden kautta tutkimuksemme on laajentunut ja mukaan on tullut uusia tutkimusaiheita.
Tiiviin työyhteisön rakentaminen on ollut kantavana voimana näin ison, mutta samalla tiiviin tutkijayhteisön johtamisessa.
- Hassella ja minulla oli alusta asti sellainen ajatus, että täytyy olla kivaa tulla töihin. Meille on ollut tärkeää, että hyvä fiilis säilyy ja ihmisten hyvinvointi on tärkeää. Olemme korona-aikanakin yrittäneet ylläpitää hyvää tiimifiilistä juhlimalla lapaset kädessä puistossa juomalla skumppaa artikkelin julkaisemisen kunniaksi.
Viimeisimpiä tutkimustuloksia ja tulevaisuuden tuulia
Linnea Karlsson johtaa FinnBrain ”Suolistomikrobisto ja aivojen kehitys”- osatutkimusta. Tämä osatutkimus on tuonut uutta tärkeää tietoa ihmisten suoli-aivoakselin kehittymisestä. LT Anna Aatsinki oli ensimmäinen tästä osatutkimuksesta väitellyt tutkija. Väitöskirjan löydöksien mukaan varhaislapsuuden suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä myöhempään temperamenttiin sekä emotionaaliseen tarkkaavaisuuteen. Lisäksi väitöskirja osoitti, että äidin raskaudenaikainen stressi näyttäisi olevan yhteydessä lapsen suolistomikrobiston koostumukseen.
- LT Anna Aatsinki summasi viime vuonna väitöstään seuraavasti: Tämä uusi tutkimusala voi tulevaisuudessa mahdollisesti auttaa uusien hoitomuotojen kehittämisessä, vaikkakin varhaisen suolistomikrobiston erilaisen koostumuksen pitkäaikaisvaikutukset ja taustalla vaikuttavat mekanismit ovat vielä osittain selvittämättä
Suolistomikrobiston osalta tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet vuosien varrella ja nykyään pystytään yhä tarkemmin selvittämään sekä mikrobiston koostumusta, että aineenvaihduntaa. Tulevaisuudessa onkin ajatus selvittää tarkemmin suolistomikrobiston aineenvaihduntatuotteiden yhteyttä neuropsykologiseen kehitykseen ja lastenpsykiatrisiin ilmiöihin.
Verkostojen ja yhteisöjen tärkeys
Linnea näkee tutkimusyhteistyön tärkeänä ja FinnBrain tutkimus on laajasti verkottunutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yhteistyösuhteita on muodostunut kansainvälisesti joko substanssiosaaminen edellä tai toisaalta hauskanpidon kautta, kun on tavattu ihmisiä, joiden kanssa yhteistyö sujuu ja samalla kehitetty yhteisiä tutkimusalueita.
Esimerkkejä kotimaisesta yhteistyöstä ovat vaikkapa konsortio unitutkimuksessa Tampereen yliopiston, THL:n ja Helsingin yliopiston Child Sleep – kohortin kanssa. Pediatrinen osatutkimus kuuluu FINMIC- (Finnish Platform of Birth Cohorts) konsortioon, jossa ovat mukana Turun lisäksi Helsingin Yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, THL ja Oulun yliopisto. Tampereen yliopiston kanssa on ollut yhteistyötä silmänliiketutkimuksen osalta ja Jyväskylän yliopiston kanssa on yhteinen InterLearn- huippututkimusyksikkö.
Lopuksi Linnea haluaa vielä korostaa yhteisön tärkeyttä myös lasten kehityksen kannalta. Kehittyäkseen lasten aivot tarvitsevat kiireettömiä ihmiskontakteja.
- Läpileikaten yhteiskunnassamme tajutaan ehkä liian vähän muiden ihmisten merkitystä. Muilta ihmisiltä tuleva tuki ja yhteisöt ovat supertärkeä lasten aivojen kasvattaja. Ihmisen aivot näyttävät tarvitsevan kasvaakseen ”live” vuorovaikutusta, kun taas digivuorovaikutus taas ei ole välttämätöntä aivoille ja kehittyville aivoille voi olla haitallista, jos välttämätöntä ärsykettä saadaan liian vähän, kun vähemmän tarpeellinen ärsyke valtaa liikaa alaa.
FinnBrain tutkimuksen on tarkoitus seurata kohortin lapsia aikuisikään asti ja mahdollisesti pidemmällekin. Nyt ollaan aloittamassa jo lasten 9-vuotiskäyntejä. Varhainen stressialtistus on edelleen tutkimuksen fokuksessa. Tähän asti kyselylomakkeet on suunnattu vanhemmille, mutta jatkossa tutkijat haluavat kysellä lapsilta itseltään enemmän heidän kokemuksiaan mm. kielteisistä elämäntapahtumista. Katso Turun yliopiston tiedote aiheesta: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/tutkimuksessa-selvitetaan-lasten-kokemuksia-kielteisista
Lue lisää FinnBrain tutkimuksesta:
https://sites.utu.fi/finnbrain/
Kuvaaja: Suvi Elo/MLL