Kansallinen neurokeskus on laajentunut hiljalleen ja nyt organisaatio on edustettuna kuudella paikkakunnalla eri puolilla Suomea. 

Kansallisen neurokeskuksen toiminta alkaa aidosti muotoutua valtakunnalliseksi. Neurokeskuksella on nyt työntekijät Kuopion lisäksi myös Helsingissä, Oulussa, Turussa, Tampereella ja  Jyväskylässä. 

He käynnistävät kukin Kansallisen neurokeskuksen toimintaa omalla alueellaan kartoittamalla alueen yrityksiä, tutkijoita ja muita toimijoita sekä luomalla sidosryhmien verkostoja. 

”Haluamme, että tutkijoilla ja yrityksillä on mahdollisimman matala kynnys lähestyä oman alueensa työntekijää, joka on Kansallisen neurokeskuksen ”kasvot” omalla alueellaan”, kertoo valmistelu- ja perustamisvaiheen ohjelmapäällikkö Merja Jaronen.

Aluevastaavat huolehtivat Kansallisen neurokeskuksen ja sen palvelujen tunnettuuden kasvattamisesta sekä sidosryhmien sitouttamisesta ja innostamisesta yhteistyöhön esimerkiksi järjestämällä alueillaan tapahtumia. 

”Kaikkien aluevastaavien erityisosaamista hyödynnetään myös kansallisesti Kansallisen neurokeskuksen palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä”, Jaronen kertoo. 

Saammeko esitellä, Kansallisen neurokeskuksen aluevastaavat. 

OULU: Anne Halonen, palveluasiantuntija 

Anne on farmasian ja terveystieteen asiantuntija, joka on koulutukseltaan sekä proviisori että terveystieteiden maisteri. Kansallisella tasolla hän kuuluu Tutkijapalvelut ja verkostot sekä Lääketeollisuus R&D -tiimeihin.

”Tutkimusyhteistyön tiivistäminen ja innovaatiotoiminnan edistäminen ovat tärkeässä asemassa kun pyritään ratkaisemaan aivosairauksiin liittyviä haasteita. Haluamme edistää kumppanuuksien syntymistä akateemisten, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Erityisesti tutkijat ovat avainasemassa neurotieteiden kehittämisessä. Toivon, että minuun ollaan yhteydessä matalalla kynnyksellä. Selvitän mielelläni, kuinka voisimme olla avuksi. Otan mielelläni vastaan myös palautetta, jotta pystymme kehittämään palveluitamme ja toimintaamme edelleen.”

TURKU: Sari Karppinen, asiakkuuspäällikkö 

Molekulaarisesta lääketieteestä väitellyt Sari on hiljattain paluumuuttanut Uudesta Seelannista Suomeen ja hän luonnehtiikin itseään ”hyvillä puheenlahjoilla varustetuksi savolaiseksi kiwiksi”.  

Sarin sydäntä lähellä on erityisesti monitieteellinen tutkimus ja 12 vuoden ulkomaankokemus on antanut hänelle vahvan kansainvälisen otteen. Sari on mukana BrainBreak-, Tutkijapalvelut ja verkostot – sekä Lääketeollisuus R&D -tiimeissä. 

”Tutkijataustani vuoksi ymmärrän hyvin tutkimuksen haasteet, kuten rahoituksen pirstaleisuuden ja paperityön järkyttävän määrän, sekä akateemisessa maailmassa niin helposti tapahtuvan ”siiloutumisen”. Haluankin helpottaa tutkijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista hyvin laaja-alaisesti rikkomalla näitä näkymättömiä raja-aitoja ja toimimalla keskusteluyhteyden avaajana eri tahojen välillä.” 

KUOPIO: Johanna Viiri, palveluasiantuntija

Pohjois-Savon alueesta vastaavalla Johannalla on vahva perustutkimustausta molekulaarisessa lääketieteessä ja myös translationaalinen tutkimus on hänelle tuttua. 

Johanna on väitellyt biolääketieteestä ja hän on koulutukseltaan myös farmaseutti. Tapahtumajärjestelyissä aktiivinen Johanna vetää kansallista Tutkijapalvelut ja verkostot -tiimiä ja on mukana myös Terveysteknologian yritysyhteistyö- sekä Lääketeollisuus R&D -tiimissä.

”Toimenkuvassani on tärkeää pystyä tunnistamaan yritysten ja tutkimusten välisiä synergioita. Tapaan tällä hetkellä ensisijaisesti tutkijoita, koska meidän on pysyttävä ajan tasalla siitä, millaista neuroalan tutkimusta alueellamme tehdään. Järjestän myös tutkijoiden ja yritysten välisiä tapaamisia uusien yhteistyökuvioiden mahdollistamiseksi. Kokoamme esimerkiksi Business Finland rahoitushakuun liittyen co-creation-konsortiota.”

KUOPIO: Hannamari Sirkko, viestintäasiantuntija

Hannamari ylläpitää ja kehittää Kansallisen neurokeskuksen sisäistä ja ulkoista viestintää. Hän pitää yhteyttä eri sidosryhmiin ja osallistuu tapahtumien järjestämiseen. 

Hannamarin tavalliseen työpäivään kuuluu myös sisällön tuottamista some-kanaviin, tiedotteiden laatimista ja sisäisen viestintäjärjestelmän päivitystä. 

”Pyrin tekemään Kansallista neurokeskusta näkyväksi ja mielenkiintoiseksi toimijaksi, johon tutkijoilla olisi matala kynnys olla yhteydessä. Autan myös sidosryhmiä saamaan näkyvyyttä kauttamme ja löytämään oikeat kontaktit organisaatiomme sisältä. Asiakaspalvelutaustaani nojaten, autan kaikissa asioissa! Can do -asenteella selvitetään ongelma kuin ongelma.” 

JYVÄSKYLÄ: Henna Väänänen, asiakkuuspäällikkö 

Henna Väänänen aloitti syyskuun alussa Kansallisen neurokeskuksen äänitorvena ja sidosryhmien kuuntelijana. Henna on käynnistänyt toiminnan Keski-Suomessa tunnistamalla paikalliset toimijat ja kartoittamalla heidän tarpeitaan ja toiveitaan. On tärkeää löytää yhteinen sävel ja tavoitetila Kansallisen neurokeskuksen ja paikallisten toimijoiden välille – tässä tiedon välittäminen sopivassa muodossa osapuolten välillä on oleellista. 

Hennalla on maisterin tutkinnot sekä psykologiasta että yhteisöviestinnästä ja työterveyspsykologin pätevyys. Lisäksi hänen koulutustaustastaan löytyy projektijohtamista ja ratkaisukeskeistä lyhytterapiaa. Mukaan on tarttunut myös erityisosaamista markkinoinnista, sosiaalisesta mediasta ja podcast-tuotannoista. 

”Minulla on luovuutta, hyvät ihmissuhdetaidot ja ennakkoluulottomuutta kokeilla uusia toimintatapoja. Olenkin parhaimmillani verkostojen luomisessa ja kehittämisessä. Viestinnän osaajana erityistaitoni löytyvät ideointikyvystä, kirjoittamistaidosta ja monikanavaisuuden hallinnasta. Aivot ovat olleet lempiaiheeni jo pitkään ja olen työskennellyt tiiviisti aivotiedon jalostamisen parissa kolme vuotta, joten työskentelyn aloittaminen Kansallisessa neurokeskuksessa tuntuu enemmän kuin luontevalta!”