Neurochallenge 2025 -innovaatiokilpailussa haetaan ratkaisuja ikääntyvien työikäisten mielen hyvinvointiin. Kilpailun tavoitteena on vahvistaa ja lisätä monitieteistä yhteistyötä, joka on välttämätöntä uusien ratkaisujen kehittämiseksi aivoterveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Tapahtuman rahoittajana toimii Olvi-säätiö ja yhteistyökumppaneina ovat Savonia ammattikorkeakoulu, Kansallinen Neurokeskus, Business Center Pohjois-Savo sekä Itä-Suomen Yliopisto.

Väestön ikääntyessä ja työvoimapulan kasvaessa aivoterveydestä ja mielen hyvinvoinnista on tullut entistä tärkeämpi osa Suomen taloudellista sekä yhteiskunnallista kestävyyttä. 

Neurochallenge 2025 -kilpailu alkaa 14.11. paneelikeskustelulla, joka tuo yhteen asiantuntijat keskustelemaan työikäisten aivoterveyden ja mielen hyvinvoinnin edistämisestä. Paneelikeskusteluun osallistuvat Eero Rissanen (Kansallinen Neurokeskus), Mikael von und zu Fraunberg (Oulun yliopisto ja Pohde), Anu Meerwaldt (SPARK Finland) sekä Mikko Hallanaro (Margium Oy). Moderaattorina paneelissa toimii Antti Kotimaa (Savonia Ammattikorkeakoulu). 

Antti Kotimaa, yksi kilpailun järjestäjistä, painottaa:
“ Yhä harvemmaksi käyvä työvoima, eläkeiän nousu ja tiukkenevat resurssit eivät ole helppo yhtälö ratkaistavaksi. Mielenhyvinvointiin ja aivoterveyteen liittyvät innovaatiot ovat tässä keskeisessä roolissa, jotta saamme ihmiset jaksamaan ja pysymään työkuntoisina. Puhumme hyvinvointiyhteiskunnasta, joka tulisi tarkoittaa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden lisäksi myös kestävää työelämää.”

Aivoterveys ja mielen hyvinvointi – työelämän perusta

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) asetti kesäkuussa 2025 kolmikantaisen työryhmän, jonka tavoitteena on laatia selvitys keinoista ehkäistä ja hoitaa mielenterveysongelmia. 

Työryhmän perustamisen taustalla on kasvanut huoli työikäisten mielenterveyden haasteiden lisääntymisestä. Tällä hetkellä noin joka kolmas työkyvyttömyyseläke johtuu mielenterveyden häiriöistä, ja vuonna 2024 maksettiin yli 5,28 miljoonaa sairauspäivärahaa mielenterveyssyistä. 

Vaikutukset ulottuvat yksilöiden hyvinvoinnista koko kansantalouteen, heikentäen yhteiskunnan toimintakykyä ja taloudellista kestävyyttä.

Hyvinvoiva ja työkykyinen väestö on tulevien vuosien kriittisin voimavara, sekä inhimillisen ja kestävän työelämän että julkisen talouden näkökulmasta.

Tarvitaan ennakoivia ja innovatiivisia ratkaisuja 

STM ja Sitra korostavat, että ennakoiva mielen hyvinvoinnin ja aivoterveyden tukeminen ovat tulevaisuuden kestävän hyvinvointiyhteiskunnan perusta.

Sitran mukaan Suomi tarvitsee siirtymää korjaavasta sosiaali- ja terveydenhuollosta ennakoivaan malliin, jossa mielen hyvinvointia tuetaan ennen haasteiden kasaantumista. Keskeistä on myös yksilöllistettyjen hoitomuotojen edistäminen. Kansallinen Syöpäkeskus (FICAN), Kansallinen Neurokeskus ja Biopankit edistävät yhteistyössä yksilöllistetyn lääketieteen ohjelmaa meneillään olevassa Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa. 

Suomen Aivot ja Kansallinen Neurokeskus ovat aloittaneet työn suomalaisen aivoterveystrategian laatimiseksi, ja toivovat sen sisällyttämistä seuraavaan hallitusohjelmaan. Aivosairaudet aiheuttavat enemmän menetettyjä elinvuosia, kuin mikään muu tautiryhmä, ja niiden kustannukset nousevat yli kymmeneen miljardiin vuodessa. Neurologien mukaan aivoterveys on huomioitava kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. 

Työolosuhteet, eettinen johtaminen, kognitiivinen ergonomia sekä palautumisen mahdollisuudet, ovat ratkaisevia tekijöitä aivoterveyden ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen työelämässä.

Valtioneuvoston julkaisema periaatepäätös mielenterveyden edistämisestä korostaa eri hallinnonalojen ja yhteiskunnan toimijoiden yhteistä vastuuta väestön mielen hyvinvoinnin vahvistamisessa sekä mielenterveyden haasteiden ehkäisemisessä.  Työterveyslaitoksen ja THL:n asiantuntijat muistuttavat, että mielen hyvinvointi ei ole vain yksilön vastuulla.

Innovatiiviset ratkaisut syntyvät eri sektoreiden yhteistyöstä; julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä tutkimusorganisaatioiden kumppanuuksien kautta. Digitalisaatio ja datan hyödyntäminen tarjoavat mahdollisuuksia tunnistaa hyvinvoinnin riskitekijöitä varhain ja kohdentaa yksilöllistettyä tukea oikea aikaisesti.

Hyvinvointi on tulevaisuuden kestävää taloutta

Tulevaisuuden työelämä ja hyvinvointiyhteiskunta rakentuvat ennakoivien, tutkimusperusteisten ja teknologisten ratkaisujen varaan. Aivoterveyden ja mielenterveyden tukeminen on yhteiskunnan yhteinen tavoite, johon ratkaisuja löydetään innovaatioiden kautta.

“Aivoterveyden edistäminen perinteisen terveysvalistuksen sekä yksilöllisen lääketieteen kehittämisen keinoin ovat keskeisiä osia kokonaisuudessa, mutta eivät riitä ratkaisemaan koko haastetta. Aivoterveys tulisi huomioida paremmin kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa koulutuksen, lainsäädännön, talouden ja sosiaalipolitiikan keinoin. Lisäksi tulisi panostaa uusia ratkaisuja synnyttävän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan edellytysten parantamiseen ja rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseen asianmukaiselle tasolle. Tämä luo vahvemman alustan poikkialaiselle yhteistyölle ja vaikuttavien innovaatioiden syntymiselle.”
Eero Rissanen, Kansallisen Neurokeskuksen johtaja 

Suomi voi vahvistaa asemaansa kansainvälisenä osaajana aivoterveyden ja mielen hyvinvoinnin innovaatioissa. Yhdistämällä tutkimustiedon, teknologisen kehityksen ja ihmislähtöisen ajattelun osaksi ennakoivaa päätöksentekoa, Suomi voi rakentaa mallin, jossa aivoterveys ja mielen hyvinvointi muodostavat yhteiskunnallisen resilienssin ja kestävän kasvun perustan. 

Neurochallenge 2025: Paneelikeskustelu 14.11.2025 klo 14-15

Suomi tarvitsee aivoterveysstrategian – Neurologipäivät 2025