Kuopion alueella on tiivistetty yhteistyötä eri neuroalan toimijoiden kesken, luotu toimintamalleja innovaatioiden kaupallistamiseen ja pohdittu tapoja neurodatan tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Kuopion seutukunnalle on luotu vankka perusta alueelliselle neuroekosysteemille, josta tulee osa Kansallista neurokeskusta. Pohjois-Savon maakuntaliiton rahoittamassa EAKR-hankkeessa (EAKR, Euroopan aluekehitysrahasto) ovat olleet vuosina 2019 – 2020 mukana Itä-Suomen yliopisto (UEF), Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

”Hanke on katsottu niin tärkeäksi, että sen toteutusaikaa on päätetty jatkaa vielä vuodella, eli 2021 loppuun saakka”, kertoo Kansallisen neurokeskuksen ohjelmapäällikkö Merja Jaronen.

Innovaatioiden kaupallistamista tehokkaammaksi

Savonia-ammattikorkeakoulun vastuulla on ollut innovaatiopolkujen kartoittaminen. Se tehtiin selvittämällä systemaattisesti alueen eri innovaatiotoimijat.

”Neuroalan tutkimuksissa syntyy kaupallisesti potentiaalisia innovaatioita, mutta niiden kaupallistaminen on ollut takkuista, vaikka erilaisia innovaatiopalveluita on alueella olemassa”, Jaronen selvittää.

Keskeiseksi haasteeksi hahmotettiin, että palvelut ovat yksinkertaisesti hajallaan ja eri organisaatiot tekivät osittain päällekkäisiä asioita.

”Emme halunneet keksiä pyörää uudelleen, vaan saada alan ihmisille ja yrityksille tietoa olemassa olevista eri palveluista ja ohjata heidät niiden äärelle”, Jaronen summaa.

Innovaatiotoimijoiden välille on luotu yhteyksiä ja pidetty esimerkiksi workshop-tyyppisiä tilaisuuksia, joissa on selkiytetty eri tahojen tehtävä- ja roolijakoja. Samalla toimijat ovat tutustuneet toisiinsa.

”Vastaisuudessa innovaatioiden kaupallistaminen helpottuu, kun toimijat tietävät, mihin tahoon pitää milloinkin ottaa yhteyttä”, Jaronen toteaa.

Myös yrityshteistyökuvioiden synty vaatii törmäyttämistä

Tutkijoiden ja yritysten yhteistyön kehittäminen oli yksi hankkeen ydintavoitteista. Itä-Suomen yliopisto on selvittänyt, minkälaisissa asioissa Kansallinen neurokeskus voisi auttaa. Lisäksi pilotoitiin erilaisia toimintamalleja, joiden tavoite oli törmäyttää tutkijoita ja erikokoisia firmoja, startupeista kansainvälisiin jättiyrityksiin.

”Järjestimme seminaareja, joissa tutkijat saattoivat esitellä tutkimuksiaan ja toisaalta yritykset pääsivät kertomaan, minkälaista osaamista he tarvitsevat. Yrityspuolella on selkeä tarve esimerkiksi kliiniselle tutkimusosaamiselle”, Jaronen sanoo.

Hankkeessa hyväksi havaittuja toimintamalleja aiotaan jalkauttaa myös valtakunnalliselle tasolle ja muiden alueellisten neurokeskusten käyttöön.

”Ihmisten välisten kohtaamisten tärkeyttä ei voi tässäkään aliarvioida”, Jaronen painottaa.

Tietoaltaasta dataa hyötykäyttöön

Pohjois-Savossa kenties tärkein neuroalan infrastruktuuri on Kuopion yliopistollisen sairaalan tietoallas. Aito potilasdata on kullanarvoista sekä tutkijoille että alan yrityksille, kuten lääkefirmoille tai laitevalmistajille.

”Hankkeessa on kuunneltu niin tutkijoita kuin yritysten edustajia ja selvitetty, minkälaisia tarpeita heillä voisi datan suhteen olla tulevaisuudessa. Tärkeää on ollut pohtia, millä ehdoilla yrityksille voidaan mahdollisesti järjestää pääsy tietoaltaan anonymisoituun, kohorttitason dataan”, Jaronen selvittää.

Jotta dataa voidaan hyödyntää käytännössä paremmin, hankkeessa on tietoaltaan käytettävyyttä ja datan laatua viety myös määrätietoisesti eteenpäin. Tämä työ jatkuu KYS:ssä myös hankkeen päätyttyä: Tietoaltaan kehitystyöhön on palkattu täysipäiväinen henkilö.