Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia julkaistiin 2014. Työ- ja elinkeinoministeriön, Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä laatima ja toimeenpanema strategia on sisältynyt jo kolmen peräkkäisen hallituksen ohjelmaan. Työssä ovat tiiviisti mukana myös Suomen Akatemia ja Business Finland.
Kurkistamme tässä jutussa kasvustrategian kuulumisiin, uudistettuun tiekarttaan sekä osaamiskeskusten rooliin toimeenpanon tekijöinä.
Kasvustrategia alleviivaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kuvailee terveysalan kasvustrategian valmistelun alkuaikoja vuosikymmen sitten isoksi ajattelutavan muutokseksi. ”Terveysalan kasvustrategia oli alun perin ehkä vähän radikaalikin, koska siihen liittyy TKI-toiminta sosiaali- ja terveyspalveluiden ja akateemisen tutkimuksen sisällä.”
Kasvustrategia sai alusta alkaen kuitenkin jo vahvan poliittisen tuen puolelleen, ja se on säilynyt hallituksen vaihdoksien yli. ”Kansainvälisesti lienee ainutlaatuista, että terveysalan kasvustrategia on saanut toistuvasti kolme ministeriötä taakseen. ”
Kasvustrategian tiekarttaan lukeutuu osaamis- tai kasvukeskusten perustaminen terveysalan osaamisen kärkialoille. Kansallinen neurokeskus, Kansallinen syöpäkeskus ja Biopankkien Osuuskunta Suomi – FINBB on jo perustettu. Kansallisen lääkekeskuksen ja Genomikeskuksen valmisteluvaiheet ovat vielä kesken. Kasvustrategialle keskeistä ja kaikille sen myötä perustettaville osaamiskeskuksille on ollut tärkeää terveysdatan käyttö ja datalähtöinen innovaatiotoiminta.
Strategiaan ja osaamiskeskusten perustamiseen liittyen valtavaa lakikokonaisuutta on viety jo kuluneiden vuosien aikana eteenpäin. Viimeisimpänä ovat valmistelussa olleet genomilaki ja biopankkilain kokonaisuudistus.
Kasvustrategia on jo tuottanut tuloksia
Terveysalan kasvustrategian päätavoitteita ovat 1) systemaattinen terveysalan kehittäminen, investointien lisääminen ja talouskasvun aikaansaaminen, 2) tutkimukseen panostaminen ja sitä kautta yksilöllisten hoitomuotojen kehittäminen, sekä 3) sosiaali- ja terveysalan kehittäminen uusien hoitomuotojen ja innovaatioiden myötä.
Työ- ja elinkeinoministeriön Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian kehittämispäällikkö Anni Kaukoranta kertoo, että osaamiskeskuksien perustamisen ja lainsäädännön uudistamisen lisäksi työ on jo kantanut hedelmää laajemminkin.
”Tänä vuonna julkistetun ETLA:n selvitystyön mukaan lääke- ja terveysteknologian alat ovat saaneet myötätuulta kasvustrategian suunnalta, ja uutta yritystoimintaa on syntynyt.”
Vuoden 2020 lopulla uudistettu Terveysalan kasvustrategian tiekartassa toimenpiteitä on aiempaa vähemmän. Kaukoranta kertoo, että tiekartassa painotetaan entistä vahvemmin digitalisaatiota, datan hyödyntämistä ja kansainvälisen yhteistyön näkyväksi tuomista sekä sen merkityksen korostamista. Terveysalan kasvustrategian tiekartta on myös kytketty kansalliseen ei-toimialakohtaiseen tiekarttaan.
Fingenious® yhdistää osaamiskeskuksia
Suomen biopankkien osuuskunta FINBB on ollut kansallisista osaamiskeskuksista jo pisimpään toiminnassa.
FINBB:n toimitusjohtaja Marco Hautalahti kertoo, että FINBB:n ja Kansallisen neurokeskuksen yhteiset taustaorganisaatiot antavat hyvät lähtökohdat yhteistyöhön. Tämä helpottaa sopimus- ja kaupallistamisasioiden hoitamista yhden luukun -palvelun avulla. ”Olemme päättäneet keskittyä vahvistamaan Fingenious-brändiämme yhteistyön muotona eri osaamiskeskusten asiakkaidemme kanssa. Fingenious®-tietokanta mahdollistaa biopankkinäytteiden, biodatan ja tutkittavien löytämisen tehokkaasti vaikkapa neurologian tutkimushankkeisiin.”
Fingeniouksessa on tällä hetkellä rekisteröityinä jo yli 400 tutkimusprojektia, yli 500 tutkijaa ja 100 yritystä. Voipio-Pulkin mukaan ministeriö on sopinut osaamiskeskusten kanssa siitä, että FINBB:n Fingenious®-konseptia laajennetaan. ”Kaikki keskukset, joilla on tietovarantoja, voisivat olla sitä kautta saavutettavissa niille, jotka tietoja tarvitsevat tutkimukseen ja/tai tuotekehitykseen. Fingenious® on siis konkreettinen ilmaus sellaisesta ekosysteemitoiminnasta, johon tulisi yhteisesti pyrkiä.”
Hautalahden mukaan tärkeää on jatkossa löytää keinoja edistää asioita, jotka ovat yhteisiä osaamiskeskuksille. ”Jokaisen osaamiskeskuksen tulisi keskittyä sen omaan ydintehtävään, ja Suomen tulisi näyttäytyä kansainvälisesti mahdollisimman yhtenäisenä. Fingenious-palvelu on mainio tapa näyttäytyä yhdessä maailmalle,” Hautalahti painottaa.
Tulevaisuudessa on tilaa kasvulle ja yhdessä asioihin vaikuttamiselle
Ministeriöiden Voipio-Pulkki ja Kaukoranta ovat yhtä mieltä siitä, että terveysala on suurien muutosten ja kasvupotentiaalien äärellä. ”Erityisesti syöpä- ja aivosairauksien kohdalla, toki muita aloja unohtamatta, kehitys menee kovaa vauhtia eteenpäin, vaikkakin toisaalta samanaikaisesti isoja kysymyksiä on yhä ratkaisematta,” Voipio-Pulkki kertoo.
”Onkin tärkeää luoda terveyden toimialoille sellaista ympäristöä, jossa saamme pidettyä kiinni vahvasta osaamisesta sekä houkuteltua sekä osaajia että sijoituksia Suomeen,” Kaukoranta lisää. Osaamiskeskusten ja ministeriöiden yhteistyön kanavia ovat nyt ja jatkossa muun muassa TKI-rahoitukseen liittyvä vaikuttamistyö hallituksen suuntaan, sekä toisiolain toimeenpanoon ja vaikutusarviointiin liittyvät kysymykset.
Kasvustrategian tiekartta heijastelee Voipio-Pulkin mielestä hyvin tätä aikaa, eikä siinä ole liian tiukasti rajattuja tavoitteita. Tavoitteet on lisäksi aseteltu hyvässä dialogissa toimijoiden ja valtionhallinnon kesken. ”Osaamiskeskukset saavat olla erilaisia. Keskuksethan vastaavat yhdessä sidosryhmiensä kanssa omaan alaan liittyviin haasteisiin. Siksi on tärkeää, että ne ovat oman toimintansa näköisiä. Olennaista on, että hyvä ja rakentava vuorovaikutus sekä yhteistyö jatkuvat tästäkin eteenpäin,” Voipio-Pulkki kiteyttää.