YliopistoTampereen yliopisto

Tampereen yliopisto syntyy 1.1.2019 Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistyessä. Uuden yliopiston osaamiskärjet ovat tekniikka, terveys ja yhteiskunta.

Tampereen yliopisto tunnetaan muun muassa kognitiivisen ja sosiaalisen neurotieteen tutkimuksesta. Human Information Processing Laboratory:n tutkimusaloja ovat kognitiivinen ja sosiaalinen neurotiede, jotka liittyvät erityisesti tunteiden ja kasvojen välittämän informaation käsittelyyn.

Infant Cognition -laboratoriossa tutkitaan kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista kehittymistä vauvaiässä, erityisesti näönvaraisen tarkkaavaisuuden ja kasvojen havaitsemisen perusvalmiuksien kehittymistä. Tavoitteena on selvittää, kuinka aivojen sähköisen toiminnan (EEG:n) ja lapsen silmänliikkeiden rekisteröintiin perustuvia menetelmiä voidaan hyödyntää varhaiskehityksen seurannassa.

Katsekontakti saa aikaan lähestymismotivaatioon ja positiivisiin tunnereaktioihin liittyvää aivotoimintaa.

Vauvan tarkkaavaisuus ihmiskasvoja kohtaan on yhteydessä siihen, kuinka empaattiset piirteet kehittyvät myöhemmin lapsuusiässä.

Lisätietoja

Human Information Processing Laboratory, HIP LAB
https://research.uta.fi/hiplab/

Infant Cognition Laboratory
https://research.uta.fi/icl/

Menestystarinat

Katsekontaktin merkitys

Lue lisää

Katsekontaktin merkitys

Human Information Processing Laboratoryn tutkimuksissa on todettu muun muassa, että katsekontakti saa aikaan lähestymismotivaatioon ja positiivisiin tunnereaktioihin liittyvää aivotoimintaa, ja että tällaiset reaktiot ovat tavanomaisesta poikkeavia esimerkiksi autismissa ja sosiaalisessa ahdistuneisuudessa.

Näitä ilmiöitä tutkittaessa tutkittavat ovat olleet vuorovaikutuksessa toisen, läsnä olevan ihmisen kanssa. Tulokset ovat osoittaneet, että monia ilmiöistä ei saada lainkaan esille, jos tutkittaville esitetään vain kuvia kasvoista. Tällä on ollut suurta merkitystä alan tutkimusmenetelmien kehittämisen kannalta.

Sulje

Vauvan tarkkaavaisuus ja sosiaalinen käyttäytyminen

Lue lisää

Vauvan tarkkaavaisuus ja sosiaalinen käyttäytyminen

Infant Cognition -laboratoriossa on osoitettu, että vauvan tarkkaavaisuus ihmiskasvoja kohtaan on yhteydessä siihen, kuinka empaattiset piirteet kehittyvät myöhemmin lapsuusiässä. Vauvat, jotka osoittivat enemmän tarkkaavaisuutta kasvoja kohtaan seitsemän kuukauden ikäisinä, osoittivat
todennäköisemmin spontaania prososiaalista käyttäytymistä kaksivuotiaina. Tampereen yliopiston tutkimusta lukuun ottamatta kattavaa pitkittäistutkimusta vauvaiän kasvojen havaitsemisen yhteyksistä lapsen sosiaalisen käyttäytymisen kehitykseen on tehty erittäin vähän.

Sulje

Yhteystiedot

Jari Hietanen

  • Psykologian professori
  • jari.hietanen@uta.fi
  • +358 40 190 1384

Jukka Leppänen

  • Tutkimusjohtaja, lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta
  • jukka.leppanen@uta.fi
  • +358 40 190 1361