YliopistoTampereen yliopisto

Tampereen yliopisto syntyy 1.1.2019 Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston
yhdistyessä. Uuden yliopiston osaamiskärjet ovat tekniikka, terveys ja yhteiskunta.

Tampereen yliopisto tunnetaan muun muassa kognitiivisen ja sosiaalisen neurotieteen
tutkimuksesta. Human Information Processing Laboratory:n tutkimusaloja ovat kognitiivinen ja
sosiaalinen neurotiede, jotka liittyvät erityisesti tunteiden ja kasvojen välittämän informaation
käsittelyyn.

Infant Cognition -laboratoriossa tutkitaan kognitiivista, emotionaalista ja sosiaalista kehittymistä
vauvaiässä, erityisesti näönvaraisen tarkkaavaisuuden ja kasvojen havaitsemisen perusvalmiuksien
kehittymistä. Tavoitteena on selvittää, kuinka aivojen sähköisen toiminnan (EEG:n) ja lapsen
silmänliikkeiden rekisteröintiin perustuvia menetelmiä voidaan hyödyntää varhaiskehityksen
seurannassa.

katsekontakti saa aikaan lähestymismotivaatioon ja positiivisiin tunnereaktioihin liittyvää
aivotoimintaa.

Vauvan tarkkaavaisuus ihmiskasvoja kohtaan on
yhteydessä siihen, kuinka empaattiset piirteet kehittyvät myöhemmin lapsuusiässä.

Lisätietoja

Human Information Processing Laboratory, HIP LAB
https://research.uta.fi/hiplab/

Infant Cognition Laboratory
https://research.uta.fi/icl/

Menestystarinat

Katsekontaktin merkitys

Lue lisää

Katsekontaktin merkitys

Human Information Processing Laboratoryn tutkimuksissa on todettu muun muassa, että
katsekontakti saa aikaan lähestymismotivaatioon ja positiivisiin tunnereaktioihin liittyvää
aivotoimintaa, ja että tällaiset reaktiot ovat tavanomaisesta poikkeavia esimerkiksi autismissa ja
sosiaalisessa ahdistuneisuudessa. Näitä ilmiöitä tutkittaessa tutkittavat ovat olleet
vuorovaikutuksessa toisen, läsnä olevan ihmisen kanssa. Tulokset ovat osoittaneet, että monia
ilmiöistä ei saada lainkaan esille, jos tutkittaville esitetään vain kuvia kasvoista. Tällä on ollut
suurta merkitystä alan tutkimusmenetelmien kehittämisen kannalta.

Sulje

Vauvan tarkkaavaisuus ja sosiaalinen käyttäytyminen

Lue lisää

Vauvan tarkkaavaisuus ja sosiaalinen käyttäytyminen

Infant Cognition -laboratoriossa on osoitettu, että vauvan tarkkaavaisuus ihmiskasvoja kohtaan on
yhteydessä siihen, kuinka empaattiset piirteet kehittyvät myöhemmin lapsuusiässä. Vauvat, jotka
osoittivat enemmän tarkkaavaisuutta kasvoja kohtaan seitsemän kuukauden ikäisinä, osoittivat
todennäköisemmin spontaania prososiaalista käyttäytymistä kaksivuotiaina. Tampereen yliopiston
tutkimusta lukuun ottamatta kattavaa pitkittäistutkimusta vauvaiän kasvojen havaitsemisen
yhteyksistä lapsen sosiaalisen käyttäytymisen kehitykseen on tehty erittäin vähän.

Sulje

Yhteystiedot

Jari Hietanen

  • Psykologian professori
  • jari.hietanen@uta.fi
  • +358 40 190 1384

Jukka Leppänen

  • Tutkimusjohtaja, lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta
  • jukka.leppanen@uta.fi
  • +358 40 190 1361