Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden löytämien veren merkkiaineproteiinien avulla voisi olla mahdollista tunnistaa nuoria, joilla on riski sairastua mielenterveyden häiriöihin. Pilottitutkimuksen tulokset julkaistiin Nature Mental Health -tiedelehdessä.

Arviolta 10–20 prosenttia nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Usein ne kuitenkin jäävät diagnosoimatta ja hoitamatta. Nuorten mielenterveyden häiriöiden varhaiseen tunnistamiseen kaivataankin kipeästi uusia keinoja. Merkkiaineet, joiden avulla mielenterveyden häiriöitä voitaisiin ennakoida, voisivat tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia myös mielenterveysongelmien ehkäisyyn.

Nyt julkaistu pilottitutkimus tehtiin professori Katja Kannisen tutkimusryhmässä. 11–16-vuotiaiden nuorten alttiutta mielenterveyden häiriöihin arvioitiin SDQ-kyselylomakkeella eli Vahvuudet ja vaikeudet -kyselyllä. Nuorten verinäytteistä tunnistettiin kaikkiaan 58 proteiinia, joiden pitoisuus plasmassa oli merkittävästi yhteydessä kyselyn osoittamiin käyttäytymisen ja psykososiaalisen hyvinvoinnin haasteisiin. Bioinformatiikka-analyysien avulla selvitettiin biologisia prosesseja ja vaikutusreittejä, jotka olivat yhteydessä näihin proteiineihin. Näistä vaikutusreiteistä tärkeimmät liittyivät immuunivasteeseen, veren hyytymiseen sekä hermosolujen syntymiseen ja rappeutumiseen. Uudenlaisen symbolisen regressioalgoritmin avulla tutkijat loivat tunnistetuista plasman proteiineista ennakoivia malleja, jotka parhaiten erottivat toisistaan matalan ja korkean riskin ryhmät.

Veren merkkiaineiden ja mielenterveyden häiriöiden välinen yhteys on Kannisen mukaan uusi ja nouseva tutkimusalue. – Aiemmissa tutkimuksissa plasman proteiinipitoisuuksien muutoksilla on havaittu yhteyksiä moniin mielenterveyden häiriöihin, kuten masennukseen, skitsofreniaan, psykoottisiin häiriöihin ja kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Omat tuloksemme tukevat aiempia havaintoja ja osoittavat, että muutokset tietyissä veren proteiineissa saattavat kertoa kohonneesta mielenterveyden häiriöiden riskistä nuorilla.

Seuraavaksi ryhmä tutkii tarkemmin pilottitutkimuksessa tunnistettuja, mahdollisesti merkkiaineiksi soveltuvia proteiineja.

Kansallinen Neurokeskus edistää kansallista ja kansainvälistä neurotieteiden tutkimusyhteistyötä ja siten edesauttaa aivoterveyden edistämiseen sekä aivosairauksien diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen liittyvien innovaatioiden syntymistä.

Tutkimusartikkeli:
de Sousa Maciel I, Piironen A-K, Afonin AM, Ivanova M, Alatalo A, Jadhav KK, Julvez J, Foraster M, van Kamp I, Kanninen KM. Plasma proteomics discovery of mental health risk biomarkers in adolescents. Nature Mental Health. https://www.nature.com/articles/s44220-023-00103-2

Tutkimustiivistelmä (Research Briefing):
Exploring plasma biomarker candidates for mental health risk assessment in adolescents. Nat. Mental Health (2023). https://doi.org/10.1038/s44220-023-00104-1

Lisätietoja: Professori Katja Kanninen, katja.kanninen@uef.fi