Helsinki Brain & Mind rakentaa vauhdilla neuroalan monialaista yhteistyötä pääkaupunkiseudulla. Keskeisinä tavoitteina on edistää tutkimusyhteistyön lisäksi yritysyhteistyötä ja luoda toimivat edellytykset alan innovaatioiden synnylle. 

Väestön ikääntymisen myötä neurologiset sairaudet ovat yleistyneet, minkä lisäksi mielenterveyshäiriöt muodostavat merkittävän yhteiskunnallisen taakan niiden kustannusten ja inhimillisen kärsimyksen vuoksi. Monitieteisen yhteistyön avulla tuotetut ratkaisut ovat avain kustannusten kasvun selättämiseen.

Pääkaupunkiseudulle keskittyy yli 50 % Suomessa tehtävästä aivotutkimuksesta, jota Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, HUS sekä alueen sektoritutkimuslaitokset ovat olleet pitkäjänteisesti kehittämässä.

Yhteistyötä vauhdittaakseen Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja HUS ovat perustaneet Helsinki Brain & Mind (HB&M) verkoston, joka yhdistää perustutkimuksen, kliinisen tutkimuksen sekä teknologian tutkimuksen ja kehityksen ja tarjoaa siten hedelmällisen lähtökohdan uusille tutkimusavauksille ja ratkaisuille.

Alusta toimintamallien testaukselle

Verkoston rakentamiseen on saatu Kansallisen neurokeskuksen myötävaikutuksella kaksivuotinen 500 000 euron EAKR-rahoitus ja sen koordinoivana yksikkönä toimii Neurotieteen tutkimuskeskus Helsingin yliopistossa. Verkosto toimii Kansallisen neurokeskuksen perustamisen jälkeen sen alueellisena yhteistyöverkostona pääkaupunkiseudulla.

”Tavoitteena on vuoden 2021 loppuun mennessä luoda yhteistyölle alusta ja rakenteet. Testaamme täällä alueellisesti erilaisia toimintamalleja, joista toimivimpia voidaan skaalata ja hyödyntää kansallisella tasolla”, kiteyttää Helsinki Brain & Mind -verkoston kehittämispäällikkö Anne Patana Helsingin yliopistosta.

Yhtenä tavoitteena on rakentaa neurotieteille oma NeuroBiodesign-konsepti, joka tähtää pragmaattisesti alan uusien tarvelähtöisten innovaatioiden synnyttämiseen. Ensimmäistä NeuroBiodesign-hanketta ollaan käynnistämässä yhdessä Helsingin kaupungin kanssa Helsingin sairaalassa.

”Biodesignissa monialaiset tiimit jalkautuvat klinikoille havainnoimaan käytännön haasteita. Havaintojen perusteella päätetään, millaisia haasteita lähdetään ratkomaan. Tätä voisi sairaalamaailman lisäksi soveltaa myös esimerkiksi koulumaailmassa tai kuntoutuksen puolella”, Patana visioi.

Yli yhteistyön esteistä

Yritysten ja yliopistojen sekä kliinisen tutkimuksen yhteistyö on identifioitu neuroalalla yhdeksi innovaatioiden syntymisen edellytykseksi. Kaikkia osapuolia tyydyttävien yhteistyön muotojen löytyminen on kuitenkin osoittautunut usein käytännössä haasteelliseksi. HB&M pyrkii tunnistamaan yhteistyön esteitä, jotta niitä voidaan ryhtyä poistamaan.

”Yritys-, yliopisto- ja sairaalamaailmat ovat keskenään hyvin erilaisia niin tavoitteiltaan kuin perusrytmeiltäänkin. Innovoinnille voisi olla hedelmällistä, että yritykset olisivat mukana jo perustutkimusvaiheessa, mutta sitä voi olla hankalaa perustella liiketaloudellisesti. Sairaaloiden ykköstehtävä on potilaiden hoitaminen, joten resursseja voi olla hankala irrottaa tuotekehityksen tarpeisiin”, Patana havainnollistaa.

”Lisäksi yritysten edustajat ovat haastatteluissa kertoneet, että sopimukselliset asiat aiheuttavat usein päänsärkyä, kun yhteistyökuvioita hahmotellaan.”

Tiedot yhteen kaikkien käyttöön

Pääkaupunkiseudun neuroalan ekosysteemi on siis jo olemassa, mutta sitä voidaan merkittävästi tehostaa kokoamalla sen toimintaa selkeästi yhteen ja lisäämällä koordinaatiota. HB&M:n ensimmäinen työsarka on ollut selvittää alan nykytilannetta pääkaupunkiseudulla.

”Kartoitamme alaan liittyvää tutkimustoimintaa, selvitämme, mitkä yritykset tekevät jotain neurotieteisiin liittyvää ja miten niitä voisi auttaa. Selvitämme myös, mitä koulutusta alalla tarjotaan, minkälaisia tapahtumia on, ja mitä neuroalalla ylipäätään tutkitaan ja keitä tutkimusryhmissä on? Lisäksi kartoitamme innovaatioekosysteemin toimijat ja heidän roolinsa sekä mitä neuroalan infrastruktuureita kuten järjestelmiä, tietokantoja ja laitteistoja pääkaupunkiseudulta löytyy”, Patana aukaisee.

Ideana on koostaa peruskartoituksen pohjalta alan relevantti tieto yhteen paikkaan kaikkien sidosryhmien käytettäväksi ja jaettavaksi. Esimerkiksi tiedot neuroalan tutkimusryhmistä kootaan verkkosivulle tietokantaan, josta niin tutkijat kuin yrityksetkin voivat käydä etsimässä itselleen sopivia yhteistyökumppaneita.

Alan keskeistä infrastruktuuria ovat myös laajat datavarastot, kuten HUS:n potilasdataa sisältävä tietoallas sekä biopankki.

”Näistä käydään paljon keskustelua: Miten näitä voimavaroja voitaisiin hyödyntää tutkimuksen lisäksi myös tuotekehityksessä?” Patana pohtii.

Me olemme Helsinki Brain & Mind

Helsinki Brain & Mind –verkoston toimintaa ohjaa kaikkein kolmen organisaation asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori. Lisäksi pienempi toimeenpanoryhmä valmistelee asioita  ja huolehtii sovittujen asioiden toimeenpanosta sekä voi tarvittaessa kokoontua nopeaa reagointia vaativissa asioissa.

Kehittämispäällikkö Anne Patana, Helsingin yliopisto

– Taustaltaan solubiologi, väitellyt biotietieistä Helsingin yliopistosta
– Toimi Kansallisen neurokeskuksen esiselvitystyön johtajana
– Vetovastuussa Helsinki Brain & Mindin kehittämisestä

Asiantuntija Verna Sarajärvi, Helsingin yliopisto

– Tällä hetkellä mm. kartoittaa tutkimusryhmiä, tekee yritysyhteistyöhaastatteluita, suunnittelee tutkimusryhmäportaalia sekä verkkosivua
– Väitellyt neurotieteistä University College of Londonista
– 50 % työajasta Helsinki Brain & Mindin palveluksessa

Projektisuunnittelija Sara Lindholm, Helsingin yliopisto

– Kartoittaa neuroalan opetusta ja seminaaritarjontaa osa-aikaisesti (10 % työajasta)

Sovellussuunnittelija Paula Tanni, HUS

– Työskentelee HUS:n tietoaltaan parissa ja hoitaa neuroalan tietopyyntöjä.
– Selvittää minkälaista neuroalan dataa HUSissa ylipäätään on ja rakentaa prosessia, jolla voidaan palvella tutkijoita ja yrityksiä datan avulla

Innovaatioagentti Dovile Kurmanaviciute, Aalto

– 40 % työpanoksella innovaatioekosysteemin kartoituksen, innovaatioseminaarien suunnittelun sekä Neurobiodesignin kehittämisen parissa