Suomeen tarvitaan kansallinen, kattava aivoterveysohjelma, jonka avulla aivosairauksien kustannusten kasvu saadaan taittumaan.

Aivosairaudet koskettavat suoraan tai välillisesti lähes kaikkia suomalaisia. 45 vuotta täyttäneellä terveellä miehellä on yli 30 prosentin todennäköisyys sairastua vakavaan aivosairauteen, naisista sairastuu joka toinen. Yli neljännes aivoverenkiertohäiriöön sairastuneista on työikäisiä.

”Aivoverenkiertohäiriöiden määrä on vakiintunut tietylle tasolle, mutta väestön ikääntyessä muistisairauksien määrä kasvaa ja sen myötä aivosairauksien kokonaiskustannukset ”, sanoo Turun yliopiston neurologian professori Risto O. Roine, joka on myös Suomen Aivot ry:n puheenjohtaja.

”Tiedetään esimerkiksi, että 40 prosenttia Alzheimerin tautitapauksista olisi estettävissä, koska ne juontuvat riskitekijöistä, joihin voi itse vaikuttaa, kuten tyypin 2 diabetes, verenpaine, tupakointi, ylipaino, liikunnan puute ja huonokuuloisuus.”

Suomen Aivot ry:n agendalla tärkeimpänä on kansallisen aivoterveysohjelman muodostaminen. Roine näkee THL:n ja STM:n rinnalla aivoalan kattojärjestö Suomen Aivot r.y.:n ja Kansallisen neurokeskuksen luontevina toimijana aivoterveysohjelman toteuttamisessa.

”On tärkeää, että ohjelma toteutetaan ammattimaisesti ja riittävin resurssein. Suomen Aivot r.y. on edistänyt asiaa monin tavoin jo usean vuoden ajan.”

Aivosairauksien kustannusten selvittäminen

Roine näkee, että ennen aivoterveysohjelman toteuttamista on selvitettävä aivosairauksien todelliset kustannukset. Kun ne tiedetään, voidaan faktapohjaisesti arvioida, minkälaisilla hoidoilla saavutetaan suurin kustannusvaikuttavuus ja millaisia säästöjä tehokkailla toimenpiteillä voidaan odottaa saavutettavan.

”Aivosairauksien kustannuksiin liittyvä tieto on tällä hetkellä pirstaloitua ja vanhentunutta.”

Aivosairauksien kustannusten selvittäminen ei Roineen mukaan ole lopulta kovin suuri tai vaikea työ – se täytyy vain tehdä. Kustannuksiin pääsee konkreettisesti käsiksi tutkimalla erilaisia rekistereitä, jotka sisältävät oleellista dataa muun muassa tautien esiintyvyydestä sekä hoidon toteutumisesta ja kustannuksista. Näitä ovat esimerkiksi Kelan lääkekorvausrekisterit sekä sairaaloiden hoitoilmoitusrekisteri Hilmo ja avohoidon käyttämä AvoHilmo mukaanluettuna.

Roineen mielestä suuri haaste on, että Suomessa ei vielä kerätä hoitojen vaikuttavuudesta systemaattisesti laadukasta dataa, se on pohja eri hoitomuotojen kustannusvaikuttavuuden ymmärtämiselle. Näiden tietojen keräämisestä ja raportoinnista täytyy tulla normaali osa terveydenhuollon rutiinitoimintaa.

”Pelkkä kuolleisuuden rekisteröinti ei riitä, vaan tautikohtaisesti täytyy dokumentoida myös esimerkiksi potilaan toipumisaste ja erilaisia elämänlaadusta kertovia suureita, unohtamatta myöskään subjektiivista potilastyytyväisyyttä”, Roine havainnollistaa.

Aivosairauksien kustannusten arviointityö olisi tarkoitus toteuttaa vielä kuluvan vuoden aikana.

Kansallista tuottavuuttakin parantava säästöohjelma

Kun hoitojen kustannusvaikuttavuudet tunnetaan, voidaan suunnata verorahat perustellusti sinne, jossa ne tuottavat tehokkaimmin suurimman terveyshyödyn. Roine ajaa voimallisesti kansallisen aivoterveysohjelman muodostamista ja sen saamista hallitusohjelmaan.

”Emme ole tekemässä uutta Käypä hoito -suositusta tai ohjeistamassa sairaanhoitopiirejä vaan nyt puhumme ylätason kansallisista tavoitteista”, Roine selvittää.

Muistisairauksien vähentämisen osalta voidaan määritellä, mikä olisi suositelluilla toimenpiteillä konkreettinen saavutettavissa oleva lopputulema.

”Kyse ei siis ole rahan pyytämisestä, vaan päinvastoin kansallisesta säästöohjelmasta”, hän korostaa. ”Ohjelman tavoite on hoitaa ja ennaltaehkäistä aivosairaudet mahdollisimman kustannusvaikuttavasti ja näin säilyttää kansakunnan aivokapasiteetti mahdollisimman tuottavana. Esimerkiksi Norjassa on vastaava ohjelma, joka on toteuttu maan terveysministeriön ja Norwegian Brain Councilin yhteistyönä.”

Konkreettisina yhteistyön muotoina Roine näkee myös päättäjätasoon vaikuttamisen esimerkiksi yhdessä järjestettävien päättäjäseminaarien muodossa. Näiden aikaansaamisessa Kansallinen neurokeskus voisi toimia aloitteen tekijänä.

”Loppujen lopuksi, aivothan ovat tärkein kansallinen pääomamme.”

Suomen Aivot ry on sekä mielenterveys- että aivoalan järjestöjä edustava katto-organisaatio. Voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen päätarkoitus on edistää aivoterveyden sekä aivosairauksien tutkimuksen asemaa Suomessa. Yhdistys, joka tunnetaan myös nimellä Finnish Brain Council edustaa Suomea myös eurooppalaisella tasolla European Brain Councilin jäsenorganisaationa.

Risto O. Roine on neurologian professori, lääketieteen ja kirurgian tohtori.