Tieteellisestä vaikuttamisesta kohti yhteiskunnallista vaikuttavuutta

Innovaatioiden edistäminen on noussut viimeisen vuosikymmenen aikana agendalle suomalaisissa yliopistoissa. Annamme puheenvuoron kolmelle innovaatiotoiminnan parissa työskentelevälle innovaatio- ja neurotieteilijälle – Päivi Erikssonille, Anne Patanalle ja Pasi Sorvistolle.

Innovaatiotoiminta edellyttää organisointia ja johtamista

”Perinteisesti akateemisessa maailmassa on painotettu tieteellistä vaikuttavuutta, ja palkitseminen on perustunut esimerkiksi tieteellisten julkaisujen laatuun ja määrään,” kertoo Innovaatiojohtamisen professori ja Neuro-Innovation-tohtoriohjelman koordinaattori Päivi Eriksson Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitokselta.

Rahoittajien ja eri sidosryhmien vaatimukset ovat kääntyneet viime vuosina yhä enemmän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suuntaan samanaikaisesti, kun on alettu puhumaan tutkimuksen demokratisoitumisen ja läpinäkyvyyden tärkeydestä.

”Innovaatioista puhutaan paljon, mutta innovaatioprosessien organisoinnin ja johtamisen käytäntöjä täytyy vielä kehittää Suomessa paljonkin.”

Eriksson muistuttaa innovaatiotoimintaan osallistuvien monialaisten tiimien ja sidosryhmien yhteisten pelisääntöjen sopimisen tärkeydestä. Ennakoivasti olisi tärkeää miettiä pelisäännöt myös konfliktitilanteiden varalta.

”Ideointiin lähdetään mielellään mukaan, mutta ajatellaan kenties, että asiat jotenkin itsestään sujuvat hyvin,” Eriksson kiteyttää tuloksellisen innovaatiotoiminnan erään haasteen. Uusille toimintamalleille on tilausta.

Havainnoimalla ideoiden synnyttämistä

Alkuvuodesta 2021 Biodesign Finland, Helsinki Brain & Mind ja Helsingin kaupunki aloittivat NeuroBiodesign-yhteistyön. Yhteistyötahona ja rahoittajana toimii myös Uudenmaan liitto.

”Stanfordin yliopistossa kehitetystä Biodesign-konseptista on jalostettu neuroaloille sopiva menetelmä, jossa poikkitieteelliset työryhmät jalkautuvat havainnoimaan kehitystarpeita esimerkiksi sairaalaan,” kuvailee Helsinki Brain & Mind -verkoston kehittämispäällikkö Anne Patana uutta innovointitoimintaa.

NeuroBiodesign-konseptin ensimmäisessä vaiheessa monialainen työryhmä jalkautuu yhteistyötahojen valitsemaan kohteeseen. Kolmesta eri alan asiantuntijasta koostuva ryhmä tarkkailee kohteessa kuukauden ajan asioita, jotka olisi mahdollista ratkaista teknologisin keinoin paremmalla tavalla.

”Otetaan esimerkiksi tiimi, joka lähtee havainnoimaan kaupungin psykogeriatrian klinikan toimintaa. Tiimi voi koostua lääketieteen ammattilaisesta, insinööristä sekä palvelumuotoilijasta. Mukana ei ole psykogeriatrian asiantuntijaa, koska edistämme tällä tavoin ’boksin ulkoa’ -ajattelua. Asiaa hiukan vähemmän tuntevat henkilöthän saattavat havainnoida sellaista, mitä kyseisen alan asiantuntijat eivät ole tulleet ajatelleeksi.”

Seuraavaksi tiimi pohtii, minkälaisia tarpeita noin muutaman sadan kerätyn havainnon pohjalta voidaan tunnistaa. Niistä se valitsee systemaattisen prosessin avulla yhden tarpeen, johon se lähtee kehittämään kaupallistettavaa ratkaisua.

”Konseptia kehitetään eteenpäin mentorien sparrauksella. Tässä vaiheessa mentoreina käytetään tietenkin myös psykogeriatrian asiantuntijoita. Konseptin pohjalta on tavoitteena perustaa startup-yritys.”

Myös muille havaituille tarpeille pyritään löytämään tapa käsitellä ja edistää niitä. Rakennettavan konseptin kautta voidaan esimerkiksi luoda yhteyksiä liiketoimintansa jo vakiinnuttaneisiin yrityksiin ja tarjota tunnistettuja tarpeita ja alustavia ratkaisuideoita jatkokehitykseen.

Menetelmää voidaan jatkossa soveltaa paitsi erikoissairaanhoitoon myös mahdollisesti kuntoutuksen, kasvatuksen ja koulutuksen toimialoille.

Patana heittää myös haasteen hoitotyötä suunnitteleville ja resursoiville johtajille:

”Olisi todella tärkeää tarjota systemaattisen havainnointiprosessin koulutusta hoitohenkilökunnalle. Hoitotyössä ehtii harvoin keskittymään uuden ideoimiseen ja kehittämiseen. Hoitohenkilökunta tunnistaa varmasti tarpeita – miten ne saisi mahdollisimman helposti koottua ja vietyä eteenpäin?”

Ideoista keksintöihin markkina-altistuksen kautta

Stanfordista on lähtöisin myös toinen innovaatiotoiminnan malli. SPARK Finland -ohjelma käynnistyi toukokuussa 2017, ja se on toiminut innovaatiohautomona jo yli kymmenelle yritykselle ja usealle palveluratkaisulle.

SPARKiin valikoidaan osallistujia, joilla on ratkaisuidea johonkin ihmisten terveyteen liittyvään tarpeeseen. Ratkaisujen kirjo on laaja: lääkkeitä, instrumentteja, diagnostiikkaa, kuvantamisratkaisuja ja tekoälyyn pohjautuvia digitaalisia ratkaisuja. Osallistujia autetaan tunnistamaan keksintöjen piileviä mahdollisuuksia ja tuetaan projektitiimien osaamisen ja markkinaymmärryksen kehittymistä ratkaisun konkretisoimiseksi.

”Keksinnön aihion ei tarvitse olla uusinta tiedettä tai teknologiaa, vaan kyseessä voi olla esimerkiksi lääkkeen uudelleen kohdentaminen johonkin muuhun kuin alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Uutuusarvon tunnistaminen on keskiössä, kun arvioimme ratkaisuja,” kertoo Pasi Sorvisto, SPARK Finlandin ja SPARKin Euroopan ohjelmaverkoston johtaja.

Sorviston kokemuksen mukaan korkeakoulujen innovaatiopalvelut aktivoituvat tarjoamaan tukeaan usein vasta siinä vaiheessa, kun tuotteella tai palvelulla on havaittavissa patentoitavaa arvoa.

Markkinaymmärrys on keskiössä

SPARKissa ideoita kehitetään jo aiemmassa vaiheessa, koska markkinaymmärryksen, arvoketjun ja ansainnan mahdollisuuksien ymmärtäminen ovat keskeisiä osa-alueita valistuneiden valintojen tekemisen kannalta.

”Omien hypoteesien altistaminen markkinoilla on tärkeää jo ideavaiheessa. Viemme tiimejä sijoittajien ja teollisuuden, partnereiden ja asiakkaiden tapahtumiin. Lisäksi tarjoamme monialaista ammattilaistukea tuomalla kullekin tiimille oman alansa mentoreita suljettujen ovien takana tapahtuviin luottamuksellisiin sparraustilaisuuksiin.”

SPARK tarjoaa myös koulutusta ja kursseja opiskelijoille ja tutkijoille sekä terveydenhuollon ammattilaisille. Lisäksi eurooppalainen ohjelmaverkosto tarjoaa yhdessä webinaarisarjoja kehittämistyön osaamisen vahvistamiseen muun muassa regulaatiosta, IP-asioista, liiketoiminnasta ja tuotekehityksestä.

Perustutkimuksesta ratkaisuihin

Sorvisto toteaa neljän toimintavuoden perusteella, että suomalaiset keksintöaihiot ovat kansainvälisessä vertailussa erittäin korkealaatuisia. Suomen SPARK-ohjelma sai tunnustusta, kun Labiotech.eu palkitsi sen maaliskuun 2021 lopussa TOP 25 European Biotech Incubator -tittelillä.

Tunnustus tuntuu tietenkin Suomen SPARKin tiimistä hyvältä, mutta henkseleiden paukuttelulle ei ole aikaa.

”Perustutkimus ja tieteentekeminen luovat itsessään arvoa, mutta yhteiskunnassamme on kuitenkin suorastaan huutava pula uusille ratkaisuille. Haluamme kasvattaa tekemisemme tasoa ja lisätä projektien aktiivista tukea sekä kehittää tiimejä ja markkinaymmärrystä. Ratkaisujen kautta syntyvä arvo ja merkitys ihmisille on kaikkein tärkeintä,” Sorvisto kiteyttää.

Yhteistyöllä lisää vaikuttavuutta

NeuroBiodesign ja SPARK Finland suunnittelevat yhteistyötä, jossa NeuroBiodesignin tiimit tulisivat jatkossa SPARK Finlandin mentoroinnin ja jatkokehityksen pariin.

”Kansallinen neurokeskus voisi jatkossa levittää havainnoimisen konseptia muuallekin Suomeen. Havainnot psykogeriatrian klinikalla Helsingissä ovat varmasti hyödyllisiä muillakin vastaavilla klinikoilla Suomessa. Hyviksi koettujen konseptien monistaminen toisi varmasti merkittäviä vaikutuksia kansallisella tasolla,” Patana toteaa.