Euroopan tutkimusneuvoston vuoden 2018 Starting Grant-apurahahaku toi Suomeen kymmenelle tutkijalle rahoituksen viisivuotiskaudelle. Kolme kymmenestä apurahan saaneesta oli neurotieteilijöitä.

Valokeilassa Teppo Särkämö, Alina Solomon ja Merja Voutilainen

”Apuraha on tarkoitettu 2-7 vuotta tohtorintutkinnon jälkeen tutkineille, eli sitä kannattaa hakea jo jatkotutkimuksen varhaisessa vaiheessa vähintäänkin kokemusta kartuttaakseen,” kannustaa psykologian dosentti Teppo Särkämö, joka sai apurahan musiikin ja laulamisen neurokognitiivista vaikuttavuutta ikääntymisessä, afasiassa ja Alzheimerin taudissa käsittelevälle tutkimukselleen. Särkämö haki apurahaa toistamiseen: ”Starting Grant on hakuteknisesti haastava, ja se vaatii kokonaisvaltaisempaa tulokulmaa tutkimuskysymyksiin. Ensimmäisen hakuyritykseni päätteeksi saamani palaute oli hyödyllistä,” Särkämö kertoo.

ERC-rahoituksen turvin globaalilla tasolla toimivaan WW-FINGER -verkostoon linkittyvää ns. aivoterveyden työkalupakkia (Brain Health Toolbox) kehittävä akatemiatutkija, LTT Alina Solomon haki ERC-rahoitusta ensimmäistä kertaa ja kertoo hakuprosessin omalla kohdallaan kestäneen kaiken kaikkiaan 1,5–2 vuotta. ”En ollut törmännyt vastaavalla tavalla haasteelliseen hakuun aiemmin. Varsinaisen hakemuksen tein muiden töiden ohella kuukaudessa, mutta oman tutkimukseni fokuksen määrittelyyn kului aikaa toista vuotta,” Alina kuvailee haun vaativuutta.

Farmakologian ja lääkekehityksen dosentti Merja H. Voutilainen tutkii ALS- ja Parkinsonin tauti -aiheisessa ERC-projektissaan uutta veriaivoesteen läpäisevää CDNF-varianttia. Voutilainen valmistautui huolella ERC-rahoitushaun Brysselissä pidettävään paneelihaastatteluun. ”ERC- paneelissani oli 18 eri alojen asiantuntijaa, jotka oli vakuutettava oman tutkimuskohteen ainutlaatuisuudesta – nekin, jotka eivät olleet koskaan kuulleet aiheestani,” Voutilainen kertoo.

Hän valmistautui haastatteluun esittelemällä tutkimusideaansa yhteistyökumppaneilleen ja ERC-rahoituksen saaneille tutkijoille, sekä muokkaamalla esitystään saamansa kritiikin perusteella. ”Jotta hakemus ylipäätään otetaan luettavaksi, tulee tutkijalla olla ainutlaatuisen tutkimusidean lisäksi ns. high impact-artikkeleita sekä hyvä CV,” Voutilainen muistuttaa.

Uusinta uutta

ERC-rahoitusta myönnetään uusien ja mullistavien tutkimusten edistämiseen. Merja H. Voutilainen pyrkii ERC-projektissaan viemään CDNF-varianttia kohti kliinisiä potilaskokeita. Kun vuonna 2003 löydettyä CDNF-hermokasvutekijää on ruiskutettu tähän asti Parkinsonin tautia mallintaville koe-eläimille tai Parkinsonin tautia sairastaville potilaille suoraan aivoihin riskialttiissa kirurgisessa operaatiossa, voitaneen CDNF-varianttia annostella jatkossa suoraan ALS:ia tai Parkinsonin tautia sairastavan potilaan ihon alle sen aivoveriesteen läpäisevän ominaisuuden ansiosta. CDNF-variantti mullistanee hermorappeumasairauksien hoidon tulevaisuudessa, jos eläinkokeiden lupaavia tuloksia pystytään onnistuneesti toistamaan potilaskokeissa.

Dementian ja Alzheimerin tautien ehkäiseminen on globaalilla tasolla tärkeä tehtävä. Sairauksia on tähän asti lähestytty yksittäisten interventioiden kautta. ”Perusteena siirtymiselle yksittäisistä interventioista multimodaaliseen lähestymistapaan käy se, että Alzheimerin taudin lääkekehityksen epäonnistumisaste on globaalilla tasolla 99,6%,” Alina Solomon kertoo. Multimodaalinen lähestymistapa tarkoitta sitä, että useita sairauksille altistavia riskitekijöitä sekä sairauksien mekanismeja tarkastellaan samanaikaisesti. Solomonin Brain Health Toolbox – tutkimusprojektin tavoitteena on määritellä uusi multimodaalinen ehkäisevä lähestymistapa Dementiaan ja Alzheimerin tautiin. Solomon pyrkii kehittämään tarkempia tautimalleja ja arviointivälineitä sekä kuromaan umpeen kuilun farmakologisten ja ei-farmakologisten lähestymistapojen välillä. Multimodaalinen lähestymistapa tarjoaa päätöksentekoa helpottavia välineitä yksilöllisempään dementian ehkäisyyn.

Musiikin aivomekanismeja ja käyttöä neurologisessa kuntoutuksessa on tutkittu aktiivisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Teppo Särkämön tutkimuksessa uusinta uutta edustaa laulamisen neuraalisen perustan selvittäminen ikääntyvissä aivoissa sekä sen käyttö ryhmätasolla afasiakuntoutuksessa. ”Laulamista käytetään jo afasian yksilökuntoutuksessa, mutta kuorolaulun sosiaalinen elementti voi tehostaa ja laajentaa sen vaikutuksia, niin puheen kuin kognitiivisen ja emotionaalisen kuntoutumisen kannalta,” Särkämö kertoo. Perustutkimuksellisena tavoitteena on myös löytää vastauksia siihen, mikä aivoissa mahdollistaa laulamiskyvyn säilymisen afasiassa ja musiikin herättämien muistojen säilymisen vielä vaikea-asteisessakin Alzheimerin taudissa. ”Nämä ilmiöt on tunnettu neurologiassa jo pitkään, mutta tässä pyritään ensi kertaa systemaattisesti kartoittamaan niistä vastaavia rakenteellisia ja toiminnallisia aivomekanismeja”, Särkämö valottaa.

—

Yliopistot tarjoavat tukipalveluita apurahahakemusten tekemiseen. Kansallinen neurokeskus tarjoamaa hyödyllisiä tietoiskuja rahoitusmahdollisuuksista.