Tietomassojen analyysi apuna Alzheimerin taudin hoidon kehittämisessä

Tietomassojen analyysi apuna Alzheimerin taudin hoidon kehittämisessä

Muistisairaudet, joista yleisin on Alzheimerin tauti, ovat kasvava haaste väestön ikääntyessä. Tutkijoiden ponnisteluista huolimatta taudin kulkuun vaikuttavaa hoitoa ei ole vielä löydetty.

Alzheimerin taudin syntyyn vaikuttavat sekä geenit että elintavat. On esitetty, että noin kolmasosaan tapauksista voitaisiin vaikuttaa elintaparemontilla.

Miksi niin monet Alzheimerin taudin lääketutkimukset ovat olleet tuloksiltaan negatiivisia? Ymmärrys taudin syntymekanismeista luo pohjan hoidon kehittämiselle ja auttaa löytämään uusia vaikutuskohteita. Kliinisissä lääketutkimuksissa yksi keskeinen ongelma on ollut tutkimuspotilaiden liian pitkälle edennyt tauti. Toisaalta, hyvin varhaisvaiheessa diagnoosin tekeminen on vaikeampaa. Oikea lääke, oikea potilas, oikeaan aikaan onkin hoidon kehittämisen päämäärä. Lisäksi tarvitaan herkät mittarit vaikutuksen toteamiseksi.

Varhaisvaiheen diagnostiikassa biomarkkereilla on keskeinen merkitys. Tutkimuskäyttöön tarkoitetuissa uusimmissa (2018) National Institute on Aging and Alzheimer’s Association  (NIA-AA) työryhmän esittämissä kriteereissä diagnoosi nojaa biomarkkereihin riippumatta kliinisistä oireista. Luokittelu perustuu beta-amyloidin, tau-patologian ja neurodegeneraation osoittamiseen aivoselkäydinnesteestä tai aivokuvantamisella.

Tietomassojen analyysi tuo tietoa Alzheimerin taudin tunnistamisesta hyvin varhaisessa vaiheessa, taudin luonnollisesta kulusta ja etenemiseen ennakoinnista. Sekä USA:ssa että Euroopassa tutkijat ja tutkimuskonsortiot ovat keränneet isoja muistipotilaiden tutkimuskohortteja, jotka sisältävät kliinisen tiedon lisäksi myös aivokuvantamisen ja geeni- ja biomarkkerianalyysien tuloksia.

Miten Kansallinen neurokeskus eli Neurocenter Finland voi auttaa? Neurocenter Finland tarjoaa väylän yhteistyöhön suomalaisten tutkimusryhmien kanssa.  Alzheimerin tauti on ollut vuosikymmenet yksi keskeinen tutkimuskohde Suomessa. Tutkimusportfolioon kuuluvat perustutkimus, biomarkkerit, tutkimuskohortit, kliiniset lääkeainetutkimukset ja interventiot.

Suomen kattava terveyshuolto, biopankit, rekisterit, yhteistyö geenianalytiikassa ja tutkimusmyönteinen koulutettu väestö luovat vankan pojan neurotutkimukselle. FINGER-tutkimus on suomalainen menestystarina ja oiva esimerkki aivoterveyden edistämisessä.