Akatemia ei ole tutkijan ainoa maailma

Akatemia ei ole tutkijan ainoa maailma

Kuvassa Antti Nurmi.

Charles River Discovery Research Services Oy:n toimitusjohtaja Antti Nurmi valmistui Joensuun yliopistosta vuosituhannen vaihteessa biologiksi, ja ajatteli tuolloin jäävänsä akateemiselle uralle. Työpaikkailmoitus Helsingin Sanomissa sai Nurmen lähettämään hakemuksen A.I. Virtanen instituuttiin Kuopioon väitöskirjatutkijaksi aivotutkimuksen puolelle.

Jo väitöskirjaopintojen aikana hän alkoi tehdä projektiluontoista työtä Jari Koistinahon ja Juha Yrjänheikin perustamalle Cerebricon Oy:lle, jonka Charles River Laboratories myöhemmin osti. Nyt takana on yli 15 vuotta palvelututkimuksen asiantuntijatöitä ja liiketoiminnan johtamista.

”Lähdin liikkeelle opiskelijaroolista ja päädyin lopulta toimitusjohtajaksi.” Nurmi tosin tarkentaa, ettei virta ole vienyt vaan hän on aktiivisesti rakentanut uraansa, verkostoitunut ja luonut itselleen uusia tehtäviä yrityksessä. ”Mukana on ollut myös ripaus hyvää onnea.”

 

Pre-kliinisen ja kliinisen välimaastossa

Jo lähes kaksi vuosikymmentä palvelututkimuksen tiiviissä vuorovaikutuksessa akateemisen ja yritysmaailman yhtymäkohdassa on auttanut näkemään laaja-alaisesti tutkimusmaailman ja lääkekehitystoiminnan ongelmakohtia, sekä keinoja niiden voittamiseen.

 

Emme ole oppineet kliinikoilta ja potilailta tarpeeksi. Vuorovaikutusta pre-kliinisen lääkekehityksen ja potilaille lääkehoitoja suunnittelevien lääkärien välillä tulisi merkittävästi kasvattaa.

 

Charles River Discovery -yritystoiminnan painopisteenä on keskushermoston sairauksiin liittyvä palvelututkimus, joka käsittää lääkeaineiden ja hoitomuotojen pre-kliinisen kehitystyön asiakasyrityksen tilaamana. Nurmi tiimeineen on ollut näkemässä menestystarinoita kansainvälisen lääkekehityksen puolella. ”Lääkkeitä, jotka parantavat ihmisiä ympäri maailmaa on mennyt käsiemme läpi täällä Kuopiossa. Se tuo tunteen, että työmme on merkityksellistä.”

Nurmi haluaa tuoda esille epäkohdan, jonka ratkaiseminen ajaa häntä eteenpäin paitsi yrityksen johtotehtävissä myös neurotieteiden tutkijataustan perusteella: ”Pre-kliininen ja kliininen todellisuus eivät kohtaa.”

Hän toivoo yhä vahvempaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä yliopisto-, sairaala- ja yritysmaailman välille, jotta kliinikkolääkäreiden osaamista hyödynnettäisiin jatkossa nykyistä paremmin. ”Emme ole oppineet kliinikoilta ja potilailta tarpeeksi. Vuorovaikutusta pre-kliinisen lääkekehityksen ja potilaille lääkehoitoja suunnittelevien lääkärien välillä tulisi merkittävästi kasvattaa.”

Nurmi kuvailee kyseistä epäkohtaa syyksi sille, miksi Suomessa ja koko maailmassa on melko vähän menestystarinoita keskushermoston sairauksien lääkekehityksen osalta. Hän korostaa tarvetta sisällyttää kliinisen puolen osaajia yhä enemmän ja aiemmin mukaan lääkekehitystyöhön, jotta lääkekehityspuolella ymmärrettäisiin paremmin sairauksia, ja lääkeaihiot osattaisiin siten paremmin kohdistaa sairauksien biologisiin mekanismeihin.

”Kansallinen neurokeskus on piristysruiske, ja onnistuessaan edistää pre-kliinisen ja kliinisen tutkimuksen kontaktirajapintojen tunnistamista.”

 

Tiedon jakamista puolin ja toisin

Charles River Discovery -liiketoiminta-alueen menestystarinan takana on ollut vankka usko omaan toimintaan, loistava tieteellinen osaaminen, sekä investoinnit lääketieteellisen kuvantamiseen. Omaa tuote- tai palveluideaa pyörittelevää tutkijaa Nurmi kannustaa miettimään laaja-alaisesti sitä, onko oma tulevaisuus Suomessa vai ulkomailla. ”Suomessa on hyvät edellytykset tehdä liiketoimintaa. Jos oma tulevaisuus onkin ulkomailla, niin on hyvä miettiä, olisiko omassa liiketoiminta-ajatuksessa jotain sellaista, jonka voisi myöhemmin tuoda takaisin Suomeen.”

Nurmi kehottaa verkostoitumaan ja ottamaan yhteyttä yrityksiin ja akateemisen maailman mahdollisuuksiin jo ennen valmistumista. ”Kannattaa katsoa, minkälaisia toimijoita Suomessa on ja hakeutua harjoitteluihin tai töihin. Pienetkin yritykset hakevat usein uutta verta ja näkemyksiä, ja startupin alkuvaiheessa voi olla mahdollisuus päästä mukaan kehittämään uutta.”

Oleminen osa kaupallistamisen menestystarinaa tuo Nurmen mielestä mukanaan eettisen velvollisuuden jakaa kokemuksiaan ja oppitunteja siitä, miten tiettyyn asemaan on päästy.
”Uusien yritysten sparraaminen auttaa laajempaa yhteisöäkin hyötymään. Eikä tiedon jakaminen tarkoita sitä, että menestyneet yritykset menettäisivät näin kilpailuasemansa.”
Nurmi korostaa liiketoiminnan johdon työtehtävissä saavansa myös itse paljon tuoreita näkökulmia sparratessaan uusia yrityksiä.

”Se, että Kansallisen neurokeskuksen kautta saataisiin koottua tietoisuutta koko Suomessa tehtävästä neurotieteiden tutkimuksesta yhden sateenvarjon alle, tukee yhteisesti tiedon ja hyvien kokemusten levittämistä,” Nurmi kiteyttää askeleet suomalaisen lääke- ja hoitomuotojen kehityksen suuremmalle menestystarinalle.