Heart2Save: ideasta innovaatioksi on maraton eikä sprintti

Heart2Save: ideasta innovaatioksi on maraton eikä sprintti

Reilut seitsemän vuotta sitten hetki sydämen pysähdykseen menehtyneen potilaan olohuoneessa vei ensihoitolääkäri Helena Jäntin innovaatiokehityksen tielle. Kehitystyön myötä Jäntti tiimeineen päätti, että sydämen pysähdyksen tunnistamisen sijaan isompi hyöty saavutettaisiin tunnistamalla elävien ihmisten rytmihäiriöitä.

Jo olemassa olevana trendinä on se, että erilaiset elintoimintojen mittaukset siirtyvät kotiin. Jäntti mainitsee esimerkkinä verenpainemittauksen, jota tekivät aiemmin verenpaineen mittaamiseen erikoistuneet hoitajat terveyskeskuksissa. Nykyään verenpainemittarit ovat arkisia kotikäyttöisiä laitteita.

Idea lääkinnällisestä laitteesta, jolla kuluttaja voisi havainnoida oman sydämensä eteisvärinää ja siten hakeutua hoitoon ajoissa, on tämän jutun kirjoituksen aikaan jo lähes innovaatio – eli kaupallistettu tuote. ”Odottelemme virallista myyntilupaa saapuvaksi lähiviikkojen sisällä”, Helena Jäntti kertoo.

 

Suossa rämpimisiä ja onnistumisia

Lääkinnällisen laitteen tie innovaatioksi on ollut monivaiheinen. Jokaiseen vaiheeseen ja osa-alueeseen avaintekijäksi ja onnistumisen mahdollistajaksi Jäntti mainitsee konkareiden sisällyttämisen prosessiin. ”Kun on aikeissa kaupallistaa idean, tarvitsee ympärilleen henkilöitä, jotka ovat jo tehneet sen aiemmin”, Jäntti painottaa. Lisäksi hän korostaa oikeanlaisten viestien kohdentamisen tärkeyttä mukaan kehitystyöhön aiotuille tahoille, kuten vaikkapa hoitohenkilökunnalle, tutkijoille ja sijoittajille. ”Aluksi ei ole helppoa vakuuttaa kaikkia muita siitä maailmasta, jonka itse näkee mahdollisena. On pakko oppia viestimään ideastaan eri kohderyhmiä kiinnostavalla tavalla”, Jäntti muistuttaa.

Vaikeimmalta vaiheelta tuntuivat sijoittajaneuvottelut, jonka jälkeen muut tuotekehitysprosessin vaiheet soljuivat eteenpäin yhtäältä oikeiden henkilövalintojen ja toisaalta onnenkantamoistenkin kautta. Vaikka ajoittain eteneminen tuntui haasteelliselta, Jäntistä tiimeineen tuntui voimakkaasti siltä, ettei ollut muuta keinoa kuin jatkaa tuotekehitystä. ”Emme halunneet harmitella jälkeenpäin, ettei uskallettu edetä haaveista konkreettiaan”, Jäntti kuvailee tiimin tuntoja tuotekehitysprosessin eri vaiheissa.

 

”Aluksi ei ole helppoa vakuuttaa kaikkia muita siitä maailmasta, jonka itse näkee mahdollisena. On pakko oppia viestimään ideastaan eri kohderyhmiä kiinnostavalla tavalla.”

 

Käyttäjät keskiössä

Heart2Saven lääkinnällinen laite (CE 0537 / Class 2a) kulkee nimellä AiVoni -palvelu. Se koostuu Suunnon kanssa yhteistyössä toteutetusta sensoriratkaisusta, AiVoni-mobiiliapplikaatiosta sekä pilvipalvelusta, jossa tekoälyyn pohjautuvat algoritmit tunnistavat rytmihäiriöt automaattisesti. Mittauksen jälkeen käyttäjä saa tiedon mahdollisista rytmihäiriöistä muutaman sekunnin viiveellä. ”Olemme käyttäneet paljon aikaa käyttäjätestaukseen, ja sitä kautta tuotteen kehittämiseen mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi,” Jäntti sanoo. Eteisvärinän lisäksi AiVoni -palvelu tunnistaa lisälyönnit sekä korkean ja matalan leposykkeen.

Eteisvärinän tunnistaminen on tärkeää, koska se voi tunnistamattomana ja hoitamattomana johtaa aivoinfarktiin tai jopa kuolemaan. Laitteen ensisijaisena käyttäjäryhmänä ovat yksilöt, joilla on korkeampi riski jo olemassa olevan sairauden takia eteisvärinään ja sydänongelmiin. Laite soveltuu Jäntin mukaan työkaluksi myös terveydenhuollon ammattilaisille esimerkiksi seulontatyyliseen toimintaan eri vastaanotoilla tai kotisairaanhoidossa.

 


Heart2Save:n kuulumiset löytyvät yrityksen nettisivustolta www.heart2save.com