Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) myönsi vuonna 2018 Kansalliselle neurokeskukselle valmisteluvaiheen yhteydessä 900 000 euroa valtionavustusta kliinisen tutkimuksen ja hoidon pilottihankkeisiin sekä neurokeskuksen toimintakonseptin valmisteluun. Kuuden pilottihankkeen kokonaisuus vahvistaa yhteistyötä perustutkimuksen ja potilastutkimusten, eri tieteenalojen sekä yliopistojen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän välillä.
Pilottien tavoitteena on todentaa kansallisen verkoston mahdollisuuksia tukea entistä laaja-alaisempaa neurotieteen ja hoitokäytäntöjen kehittymistä sekä yhteensovitettujen, vaikuttavien palvelukokonaisuuksien toteutumista. Kaikkiin kuuteen pilottihankkeeseen sisältyy viiden yliopistosairaalan yhteistyötä.
Valtionavustuksen hakemisen pohjalla oli neurotieteelliseen perus- ja kliiniseen tutkimukseen kohdennettu aiehaku, joka tuotti 54 korkeatasoista hakemusta. Näistä hakemuksista koostettiin 6 pilottikokonaisuutta 16.3.2018-31.12.2020 väliselle ajalle. Pilottien yhteistyösopimusten laadinta osoittautui haasteelliseksi ja vahvisti käsityksiä siitä, että eri organisaatioiden käytänteet eroavat merkittävästi toisistaan.
”Yksi Kansallisen neurokeskuksen keskeisistä tavoitteista on helpottaa organisaatioiden välistä yhteistyötä, ja pilottien avulla olemme pystyneet löytämään ratkaisuja näihin haasteisiin” sanoo Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen johtaja, Mikael von und zu Fraunberg.
Yksi Kansallisen neurokeskuksen keskeisistä tavoitteista on helpottaa organisaatioiden välistä yhteistyötä, ja pilottien avulla olemme pystyneet löytämään ratkaisuja näihin haasteisiin” sanoo Kansallisen neurokeskuksen perustamisvaiheen johtaja, Mikael von und zu Fraunberg
Alun sopimushaasteiden jälkeen kaikkien pilottien toiminta lähti erinomaisesti käyntiin. Alkuperäisiin pilotteihin on tullut mukaan uusia toimijoita ja taustaltaan erilaisia henkilöitä, jotka eivät olisi löytyneet samaan pilottiin ilman Kansallista neurokeskusta. Pilottihankkeiden myötä on myös syntynyt täysin uusia yhteistyöpintoja jo aiemmin yhteistyötä tehneiden tahojen välille.
Kevään COVID-19-epidemia aiheutti hieman viivästyksiä pilottien toiminnalle, mutta tilanne on nyt helpottunut yliopistojen avatessa oviaan tutkimukselle. Haasteista huolimatta pilotit ja osatoteuttajat ovat saaneet tunnustusta merkittävästä työstä.
”Pilotti 1:n osatoteuttaja sai merkittävän rahoituksen Jane ja Aatos Erkon säätiöltä ja pilotti 6:n osatoteuttaja Suomen Akatemialta. Pilotti 2 kokonaisuudessaan sai jatkorahoitusta EU:n tasolta JPND-ohjelmahankkeesta. Yhteistyössä on voimaa!” Iloitsee Fraunberg.
Avustettavat hankkeet
Pilottihankkeet edistävät aivoverenvuodon, Alzheimerin taudin, neurologisten harvinaissairauksien, aivokasvainten ja MS-taudin diagnostiikkaa ja hoitoa sekä kansallisen aivokuvantamisen biopankin perustamista. Kansallisen neurokeskuksen pilottihankkeet esittäytyivät 7.11.2018 pidetyssä kick-off seminaarissa. Tästä pääset katsomaan seminaarin tallenteita.
Pilotti 1 – Aivoverenvuodon diagnosoinnin ja monitoroinnin kehittäminen
Pilottihanketta koordinoi ylilääkäri Nina Forss Helsingin yliopistollisesta sairaalasta. Hankkeessa ovat mukana neurologian erikoislääkäri, dosentti Jukka Putaala (Helsingin yliopistollinen sairaala), kaikki yliopistosairaanhoitopiirit sekä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot sekä Tampereen teknillinen korkeakoulu.
Aivoverenvuoto ja aivoinfarkti ovat kansantautejamme, jotka akuuttihoidon kehittymisestä huolimatta aiheuttavat suomalaisten vammautumista. Tämä tutkimus kohdistuu kahteen haastavaan akuutin aivoverenkiertohäiriön kokonaisuuteen: aivoverenvuodon diagnosointiin ja seurantaan sekä nuorten salasyntyiseen aivoinfarktiin. Ensimmäisessä osaprojektissa tavoitteena on kehittää kajoamaton laite (Stroke-EIT), jonka avulla aivoverenvuotopotilaiden tilan kehittymistä ja hoidon vaikuttavuutta voidaan seurata osastolla ilman, että kriittisesti sairaita potilaita tarvitsee altistaa toistuville kuvantamiskuljetuksesta aiheutuville riskeille. Toisessa osaprojektissa puolestaan kehitetään laajassa monikeskustutkimuksessa uusia menetelmiä nuorten salasyntyisen aivoinfarktin syiden selvittämiseksi ja ehkäisyn parantamiseksi.
Ylilääkäri Nina Forss, nina.forss@hus.fi
Neurologian erikoislääkäri Jukka Putaala, jukka.putaala@hus.fi
Lue lisää: https://neurocenterfinland.fi/alle-50-vuotiaiden-aivoinfarkteihin-etsitaan-syita/
Pilotti 2 – Alzheimerin taudin geneettisten riskitekijöiden translationaalinen pilotointi (AlzTrans)
Pilottihanketta koordinoi professori Mikko Hiltunen Itä-Suomen yliopistosta. Hankkeessa ovat mukana professori Jari Koistinaho (Helsingin yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto), Kuopion, Turun ja Oulun yliopistolliset sairaalat, Helsingin, Itä-Suomen ja Turun yliopistot sekä Turun PET-keskus.
Alzheimerin tauti (AT) on yleisin etenevä muistisairaus, jonka syntyyn vaikuttavat sekä perinnölliset että hankitut tekijät. Tässä tutkimuksessa selvitetään AT:iin liittyvien riskigeenien toiminnallisia vaikutuksia AT:n syntymiseen. Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan kehittää uusia AT:n varhaiseen havaitsemiseen, ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyviä sovellutuksia sekä tehostaa uusien biomarkkeri- sekä lääkeainekohteiden löytämistä.
Professori Mikko Hiltunen, mikko.hiltunen@uef.fi
Professori Jari Koistinaho, jari.koistinaho@uef.fi, jari.koistinaho@helsinki.fi
Lue lisää: https://neurocenterfinland.fi/alztrans-haastaa-tutkimusryhmat-uudenlaiseen-yhteistyohon/
Pilotti 3 – Kansallinen aivokuvantamisen biopankki
Pilottihanketta koordinoi professori Lauri Parkkonen Aalto-yliopistosta. Hankkeessa ovat mukana professori Ville Leinonen (Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala), Helsingin, Oulun, Turun ja Kuopion yliopistolliset sairaalat ja yliopistot sekä CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy ja Combinostics Oy.
Aivotautien diagnostiikka on erittäin haastavaa, koska riittävän tarkat diagnostiset työkalut puuttuvat. Aivokuvantamismenetelmät voisivat tuottaa diagnostisesti arvokasta tietoa mutta niiden hyödyntäminen on toistaiseksi ollut hankalaa, sillä normatiivista aineistoa on vähän, se on vaikeasti käytettävässä muodossa, eivätkä mittaus- ja analyysimenetelmät ole yhtenäisiä kuvantamiskeskusten välillä. Hankkeessa perustetaan aivojen rakenteelliseen ja toiminnalliseen kuvantamiseen keskittyvä kansallinen verkosto ja siihen liittyvä aivokuvantamisen biopankki. Kuvantamisparametrien yhdenmukaistaminen parantaa myös potilastyössä tehtävien kuvantamistutkimusten laatua ja säästää resursseja. Pitkän tähtäimen tavoitteena on kehittää uusia aivokuvantamiseen perustuvia diagnostisia työkaluja useamman yksikön keskitetyllä tutkimuksella.
Professori Lauri Parkkonen, lauri.parkkonen@aalto.fi
Professori Ville Leinonen, ville.leinonen@oulu.fi
Lue lisää: https://neurocenterfinland.fi/toiminnallisen-aivokuvantamisen-biopankki-pilottiprojektin-kuulumiset/
Pilotti 4 – Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit
Pilottihanketta koordinoi professori Kari Majamaa Oulun yliopistosta ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Hankkeessa ovat mukana LT Emil Ylikallio (Helsingin yliopisto), yliopistosairaalat (Turku, Helsinki, Tampere, Kuopio, Oulu) ja niiden sairaanhoitopiirit.
Suomessa yli 300 000 potilaalla on jokin harvinaissairaus. Klassisia esimerkkejä neurologisista perinnöllisistä harvinaissairauksista ovat Huntingtonin tauti (HD) tai perinnölliset motoneuronitaudit (MNT). Väestöhistoria on muovannut harvinaissairauksien esiintyvyyttä niin, että HT on Suomessa selvästi harvinaisempi kuin muualla Euroopassa ja MNT:en syntyyn vaikuttavat suomalaiselle väestölle ominaiset mutaatiot. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön kansallinen neurologisten harvinaissairauksien sähköinen rekisteri, johon kerätään HT:n ja MNT:en luonnollista kulkua kuvaavat kliiniset muuttujat. Aineisto auttaa selvittämään tautien ilmentymistä ja luonnollista kulkua potilailla. Lisäksi syntyvä infrastruktuuri edistää HT:n ja MNT:en potilastutkimusta ja diagnostiikkaa Suomessa ja luo edellytykset hoitojen kehitykselle.
Professori Kari Majamaa, kari.majamaa@ppshp.fi
Emil Ylikallio, LT, emil.ylikallio@helsinki.fi
Pilotti 5 – Aivokasvainten kliiniset, molekyyligeeneettiset ja translationaaliset sovellutukset
Pilottihanketta koordinoi neurokirurgian erikoislääkäri Joonas Haapasalo Tampereen yliopistollisesta sairaalasta ja Tampereen yliopistosta. Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomen yliopistosairaalat (Tampere, Turku, Helsinki, Oulu, Kuopio).
Aivokasvaimet ovat yleisin syöpäkuolinsyy alle 35-vuotiailla, ja ne tappavat sekä vammauttavat kaikenikäisiä. Nykyisillä hoitomuodoilla – leikkauksella sekä säde- ja solusalpaajahoidoilla – ei pystytä parantamaan aivosyöpää. Tutkimushankkeen tavoitteena on tutkia laaja-alaisesti aivokasvainten taustatekijöitä, syöpäbiologiaa ja genetiikkaa sekä annettavien hoitojen vaikuttavuutta. Kliinisiä neurotieteitä, perustutkimusta ja insinööritieteitä yhdistävä tutkimusstrategia tuottaa tärkeitä havaintoja aivokasvaimien synnystä, diagnostiikasta ja pahanlaatuistumisesta. Tehokkaampien syöpälääkkeiden kehittämiseksi saadaan tietoa tekijöistä, joiden vuoksi syöpä on annetuille hoidoille vastustuskykyinen. Tällainen selvitystyö on välttämätöntä, jotta voidaan kehittää potilaskohtaisia täsmähoitoja.
Neurokirurgian erikoislääkäri Joonas Haapasalo, joonas.haapasalo@pshp.fi.
Lue lisää: https://neurocenterfinland.fi/tekoalysta-voimaa-vaikeiden-aivokasvainten-hoitoon-tutkimus/
Pilotti 6 – MS-taudin syntysyistä hoitomahdollisuuksien kehittämiseen
Pilottihanketta koordinoi professori Laura Airas Turun Yliopistostosta ja Turun yliopistollisen sairaalan Neurotoimialueelta. Hankkeessa ovat mukana professori Pentti Tienari Helsingin yliopistosta, kaikki sairaanhoitopiirit ja niiden yliopistosairaalat (Turku, Helsinki, Tampere, Kuopio, Oulu). Perustutkimusosiossa tehdään yhteistyötä Turun, Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen kanssa.
MS-tauti on yleisin nuoria henkilöitä invalidisoiva keskushermostoa rappeuttava krooninen sairaus, jonka perimmäinen syy on edelleen epäselvä. Tutkimuksessa selvitetään, miten henkilön perimät MS-riskigeenit vaikuttavat hänen aivosolujensa toimintaan. Tämä tautimekanismien parempi molekyyli- ja solutason tuntemus auttaa kehittämään uusia tarkasti kohdennettuja lääkkeitä etenevän MS-taudin pysäyttämiseksi. Toisessa osaprojektissa pyritään luomaan yhteneväinen MS-potilaiden verinäytteiden keräysjärjestelmä Suomen biopankki-verkostoa (FinnBB) hyödyntäen. Näiden näytteiden avulla saadaan lisätietoa esimerkiksi MS-taudin lääke- ja hoitokehitystä varten.
Professori Laura Airas, laura.airas@utu.fi
Professori Pentti Tienari, pentti.tienari@hus.fi
Lue lisää: https://neurocenterfinland.fi/hyvaa-maailman-ms-paivaa/